Bioshock oli edellisen konsolipolven eräs arvostetuimmista pelisarjoista. Mekaanisesti Bioshock oli lineaarinen ja tarinavetoinen ensimmäisen persoonan räiskintä. Kilpailijoistaan pelit erottuivat niiden yksityiskohtaisen maailman ansiosta. Tärkeitä tekijöitä olivat myös pelaajassa herätetyt filosofiset, moraaliset ja yhteiskunnalliset pohdinnat. Bioshock Collection pakkaa kaikki kolme peliä lisäosineen yhteen ja samaan pakettiin. Ostos on suositeltava niille, jotka syystä tai toisesta eivät ole näitä merkkiteoksia vielä pelanneet.
Jokainen Bioshock on selkeä, itsenäinen kokonaisuutensa. Näin tekee jopa jatko-osa Bioshock 2, vaikka se sijoittuu samoihin maisemiin edeltäjänsä kanssa. Kaikissa peleissä on kyse keinotekoisesti luodusta täydellisestä yhteiskunnasta, joka on joko mennyt penkin alle, tai ainakin on jo hyvin lähellä romahtamista. Tarinan syvyys aukeaa ympäristöä tutkimalla, keskusteluja seuraamalla ja moninaisia äänitallenteita keräämällä. Bioshock-pelien suurin valtti on niiden kyky luoda immersiivinen maailma, johon on helppo eläytyä. Klassikoksi pelit pääsevät siksi, että niiden herättämiä kysymyksiä huomaa miettivänsä myös pelaamisen jälkeen.
Alusta alkaen on selvää, että kokoelman tähti on ehostettu alkuperäinen Bioshock. Mielenkiintoisin lisäys ovat kerättävät tavarat nimeltä ohjaajan kommentit. Niissä pääsee kurkistamaan pelin tekemiseen samaan malliin kuin yleensä näkee elokuvajulkaisujen lisämateriaaleissa. Tekninen suoritus on kautta linjan erittäin sujuva. Pelin ulkoasu on aina näyttänyt hieman muoviselta ja karikatyyrimäiseltä, mutta samaan aikaan persoonalliselta. Kokonaisuutena kaikki pelit näyttävät edelleen hyvältä. Teknisten rajoitteiden vaikutuksen huomaa lähinnä ahtaista käytävistä, jotka samaan aikaan suorastaan pursuavat elämää ja yksityiskohtia.
Bioshock 2 on pelillisesti joka tavalla parempi kuin alkuperäinen, mutta samaan aikaan tarinallisesti se on täysin turha. Sijoittuessaan samoihin maisemiin ensimmäisen pelin kanssa jatko-osa sai aikanaan paljon negatiivista huomiota osakseen. Nyt jälkeenpäin on mukava huomata, että kaikesta huolimatta Bioshock 2 on edelleen erittäin laadukas peli. Sujuvan ruudunpäivityksen ohella kattauksessa ei tunnu olevan mitään uutta verrattuna alkuperäiseen julkaisuun.
Bioshock Infinite on melkoinen outolintu, koska se sijoittuu merenpohjan sijasta pilviin ja tapahtuu vuosikymmeniä ennen alkuperäisen Bioshockin tapahtumia. Pelillisesti Infinite on vauhdikkain ja toimintapainotteisin kolmikosta. Tarina on mielenkiintoinen ja sen haluaa nähdä loppuun. Tapa kertoa se tarina ei kuitenkaan ole läheskään yhtä onnistunut kuin alkuperäisessä Bioshockissa. Laatupeli Infinite toki on, muttei silti pärjää alkuperäisen Bioshockin kokonaisuudelle. Jatko-osa Bioshock 2:n malliin Infinitessä ei tunnu olevan mitään uutta niille, jotka ovat jo pelin aiemmin läpi kolunneet.
Bioshock Collection olisi toiminut oikein hyvin, vaikka siinä olisi ollut ainoastaan remasteroitu alkuperäinen Bioshock. Jatko-osat Bioshock 2 ja Bioshock Infinite ovat nekin laatupelejä, mutta olisivat ansainneet uudistetun käsittelyn. Nyt illan tähti on ensimmäinen Bioshock, ja kaikki muu on pelkkää kuorrutetta. Kokoelma on hyvä valinta niille, jotka eivät ole näitä merkkiteoksia vielä kokeneet.