Blue Dragon: Awakened Shadow

Neo Jibral -maailmassa on kriisi, sillä ihmisten varjot ovat kadonneet. Varjojen häviämisellä on vakavat seuraukset, sillä esimerkiksi lääkärit eivät voi parantaa sairaita ja ennen niin voimakkaat sotilasjoukot ovat nyt täysin voimattomia. Lisäksi joka puolelle putkahtelee mystisiä ovia, joiden takana lymyää mitä ihmeellisimpiä olentoja. Tähän täysin sekaisin menneeseen maailmaan herää myös tarinan sankari, joka kärsii akuutista muistinmenetyksestä. Hämmentävästi hän on myös ainoa henkilö, jonka varjo on vielä tallella. Yksin ei sankarimme tarvitse vieraassa maailmassa vaeltaa, sillä hän ystävystyy heti Shun ja hänen ystäviensä kanssa. Niinpä sankarijoukko voi alkaa selvittämään syytä varjojen katoamiseen ja ehkä siinä sivussa oppimaan jotain myös mystisen päähenkilön menneisyydestä.

Blue Dragon: Awakened Shadow on toimintaroolipeli, joka onnistuu olemaan hyvin keskinkertainen kokemus. Se jaksaa ajoittain viihdyttää, mutta välillä pelin puutteet pistävät pahasti silmään. Sisällöltään se on puhdasta seikkailua ja toimintaa, jota maustetaan kevyellä roolipelikuorrutuksella. Niinpä suurin osa ajasta kuluu erilaisia luolastoja kolutessa ja aarteita kerätessä. Luonnollisesti jokainen soppi näissä paikoissa on täynnä hirviöitä, joita täytyy lahdata kokemuspisteiden ja aarteiden toivossa. Pelin kaavassa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta valitettavasti pelin toteutus tökkii välillä todella pahasti. Luolastot ovat todella lyhyitä ja yksinkertaisia, taistelu on puuduttavaa, eikä roolipelimäisiä elementtejä ole kuin nimeksi.

Taisteleminen on äärimmäisen yksinkertaista säheltämistä. Periaatteessa kahinoissa on taktikoinnin varaa, sillä vihollisilla on erilaisia heikkouksia ja vastustajan selustaan tehdyt iskut tekevät enemmän vahinkoa. Käsikähmien todellinen luonne käy kuitenkin nopeasti selville. Esimerkiksi hyökkäysliikkeitä on pelissä tasan yksi. Aseesta riippuen tätä liikettä voi ketjuttaa eripituisiksi sarjoiksi, mutta tämä ei onnistu tuomaan taisteluihin vaihtelua. Perustaistelua yritetään piristää myös erikoisliikkeillä, jotka koostuvat pääosin erilaisiin elementteihin perustuvista iskuista. Näiden käyttäminen on kuitenkin hieman hankalaa, sillä niiden aktivoiminen vie aikaa ja tällöin taistelija on todella haavoittuvainen. Niinpä taistelut ovat käytännössä vain sitä yhtä ja samaa hyökkäysnapin rämpyttämistä.

Yksin ei turpakäräjille tarvitse lähteä, sillä mukana roikkuu aina yksi tai kaksi kaveria, joita ohjaa harvinaisen tyhmä tekoäly. Nämä jantterit tuppaavat nimittäin juuttumaan välillä seiniin ja taisteluissa heistä on apua lähinnä ihmiskilpinä. Tekoälyn mielestä paras taktiikka on useimmiten vain vihollisen kimppuun juokseminen ja tämän hakkaaminen niin kauan, kunnes jompikumpi kuolee. Onneksi kaverit osaavat sentään välillä heitellä parannustaikoja, joten eivät he sentään ihan hyödyttömiä ole.

Roolipelimäisyyttä peliin tuodaan perinteisellä tavalla, eli tasojen nostamisella. Kaavassa on kuitenkin pieni muutos, sillä nyt kokemusta eivät kerääkään hahmot vaan heidän varjonsa. Tämä tarjoaa pientä säätövaraa porukan koostumukselle, sillä varjoja voi halutessaan siirrellä hahmolta toiselle. Toisaalta muutos vie särmää hahmojen persoonilta, sillä varjoja vaihtamalla kuka tahansa voi olla poppoon parantaja tai soturi. Pelissä on mukana myös kohtuullisen mukava aseiden kehittämisjärjestelmä. Sen avulla heikkoja aseita voi yhdistellä keskenään, jolloin tuloksena on joko vahvempi versio samasta aseesta tai parhaassa tapauksessa jopa täysin uusi ase. Kovin syvällinen järjestelmä ei ole, mutta se tarjoaa kuitenkin mukavasti näpräämistä muun pelaamisen ohessa.

Peli on myös ulkoasultaan hyvin laimea. Hahmot ovat aika ilmeettömiä, eikä maailman eri kolkilla tunnu olevan minkäänlaista sielua. Vihollisten suunnittelemisessa on onneksi käytetty hieman mielikuvitusta, mutta tämä ei riitä pelastamaan muuten latteaa toteutusta. Äänipuolella mennään samoilla linjoilla ulkoasun kanssa, eikä musiikeista tai äänistä löydy mitään mieleenpainuvaa.

Blue Dragon: Awakened Shadow on parhaimmillaankin vain perusmukava peli. Siitä ei löydy tarpeeksi koukuttavaa seikkailua tai hienoa tarinaa, jotta siitä jaksaisi kunnolla innostua. Jos Shun ja kumppanien seikkailut ovat sydäntä lähellä, peli on tutustumisen arvoinen. Muiden kannattaa jättää peli suosiolla rauhaan.