Ensisilmäyksellä Braid näyttää tuiki tavalliselta Super Mario -kloonilta, joka on vuorattu tyylikkäällä grafiikalla ja kauniilla musiikilla. Pelin pohjana on klassinen sivusta kuvattu tasohyppelyrunko, mutta käytännössä Braid tekee Portalit ja osoittautuu täysiveriseksi pulmapeliksi. Eteneminen vaatii enemmän ongelmanratkaisukykyä kuin sorminäppäryyttä, vaikkei jälkimmäisestäkään haittaa ole.
Pelin pääosassa on mystinen nuorukainen Tim, joka etsii menetettyä rakkauttaan. Tarina valkenee, joskin epämääräisesti, runollisten tekstinpätkien ja kerättävistä palapelin palasista koostuvien kuvien avulla. Hiljalleen värikkään maailman takaa tuntuu paljastuvan odotettua synkempi teema, joka pysäyttää ajattelemaan koko pelin merkitystä. Valmiita vastauksia on turha odottaa, vaan jokainen saa itsenäisesti letittää kertomuksen nyörit yhteen.
Tarinassa esitettävät pohdinnat liittyvät erottamattomasti varsinaisiin pelitapahtumiin. Kun Tim murehtii elämässä tekemiään virheitä, pelaaja tarttuu kelloon ja kääntää aikaa taaksepäin. Ilahduttavasti peli ei jää missään vaiheessa yhden idean varaan, vaan muovautuu uudelleen joka tasolla. Myöhemmissä vaiheissa käyttöön avautuu esimerkiksi aikakupla, joka hidastaa ajan kulkua paikallisesti. Peleissä on toki aiemminkin nähty ajan kelailuun liittyviä jippoja, mutta Braidissa aika on koko pelin ydin. Se ei ole satunnainen lisävaruste, vaan rajaton perusominaisuus.
Pulmista tekevät nokkelia ajalle immuunit esineet. Ne pakottavat unohtamaan loogiset säännöt ja ajattelemaan tilanteita aivan uudella tavalla. Esimerkiksi eräässä vaiheessa pelaaja tarvitsisi hyppyalustaksi mörköä, joka jää joka kerta tykkituleen. Aika ei vaikuta eteenpäin laahustavaan mörköön, mutta tykinammuksia voi pidätellä kelaamalla aikaa sopivasti taaksepäin. Ratkaisu on ilmeinen, kun sen hoksaa, mutta pulmien hahmottaminen voi vaatia aikaa ja pähkäilyä. Vaikeimmillaan peli osaa olla raastavan monimutkainen - tosin sitäkin palkitsevampi.
Braidissa on joitain puutteita, jotka epäävät siltä kympin arvosanan. Harvoissa tapauksissa pulmat saattavat mennä poskelleen heti kättelyssä, mutta pelaajaa ei informoida uusintayrityksen tarpeellisuudesta. Siinä sitten tuskaillaan ja raavitaan päätä. Lisäksi mukana saisi olla enemmän pelattavaa, sillä pulmat kertaalleen ratkaistuaan niihin tuskin tulee palattua. Puutteet eivät silti jätä Timin seikkailua atominosaa enempää mestariteoksesta. Braid on ehdoton valinta ajattelevalle pelaajalle.