Cities XL

Monte Criston alkutaival on erikoinen, sillä studio perustettiin pankki- ja yrityskonsultointialalla toimineen parin toimesta. Studio keskittyikin alussa julkaisemaan finanssiaiheisia pelejä, ja lähes kaikki studion tuotteet ovat olleet jollain tavalla tekemisissä simulaatiotyylilajin kanssa. Modernista kaupunkisimulaatiosta Monte Cristolla on kokemusta studion toistaiseksi tunnetuimman pelin, muutama vuosi siten julkaistun City Lifen myötä.

Cities XL:n beta-versiossa pelaajille oli tarjolla moninpeliyhteisö, jossa pelaajat voivat perustaa kaupunkeja valitsemilleen paikoille. Paikan valinta vaikuttaa olennaisesti kaupungin kehittymiseen, sillä tiettyjä resursseja on saatavilla vain tietyillä alueilla. Beta-palvelinten planeetat olivat testin alussa jo melkoisen täyteen ahdettuja, ja jäljellä oli lähinnä vuoristoisia tai muuten vain hankalia paikkoja.

Kaupungin rakentaminen alkaa kaupungintalon sijoittamisesta. Tämän jälkeen oma alue täytyy yhdistää tiellä ulkoalueisiin, jotta muuttovirta pääsisi soljumaan. Kaupunkiin muuttavien elämää helpottaa, jos armon pormestari rakentaa rahvaalle asuntoja, joten asemakaavaan on tehtävä tilaa myös tönöille.

Jotta muuttovirta pysyisi positiivisena, on kaupunkilaisille tarjottava työpaikkoja. Alussa kaavoitukseen saa pystytettyä vain raskasta teollisuutta ja toimistoja, joista ensimmäinen työllistää kouluttamatonta ja toinen koulutettua työvoimaa. Eri teollisuudenalojen väliset suhteet on myös pyrittävä pitämään kunnossa, sillä nämä käyttävät myös toistensa palveluita.

Kaupungin kasvaessa myös kaupunkilaisten muista tarpeista on pidettävä huolta, ja hyvään tottuneet asukkaat alkavat pian tahtoa kotipaikaltaan myös kauppoja, terveyspalveluja ja hurvittelumahdollisuuksia. Ympäristöasiat ovat olennainen osa kaupunkisuunnittelua, eikä raskasteollisuuden saastuttama kaupunki viehätä asukkaita tai turisteja. Julkiset palvelut tekevät kuitenkin loven kaupungin kassaan, joten huolimaton törsäys johtaa pian kulujen aiheuttamaan vararikkoon.

Myöhemmin pelaajalle tulee mahdollisuus kaavoittaa kaupunkiinsa kehittyneemmälle liiketoiminnalle ja paremmille palveluille varattua tilaa. Kehityksen myötä kaupunki houkuttelee myös entistä varakkaampaa väestöä, ja johtajien ja eliitin saapuminen asettaa tiettyjä erityisvaatimuksia. Isommat yritykset vaativat korkeammin koulutettua työvoimaa ja parempia olosuhteita.

Kaupunkikehityksessä ja kaavoituksessa on paljon huomioitavaa, mutta asioiden hoitaminen menee vain harvoin ärsyttäväksi nysväämiseksi. Pormestarisimulaatio pelaa siis hyvin. Massiivimoninpelinä Cities XL:n ongelmat ovat perustavanlaatuisia, sillä tekemistä verkkopelissä ei pelaajien välisen kaupankäynnin lisäksi juuri ole. Toistaiseksi kaupankäynti toimii ehdottamalla sopimusta toiselle pormestarille, eikä esimerkiksi monista muista peleistä tuttua huutokauppaa ole tarjolla.

Muu kanssakäyminen toisten pelaajien kanssa rajoittuu lähinnä keskusteluikkunassa juttelemiseen ja vierailuihin toisissa kaupungeissa. Toisten kaupunkien selailu oman avatar-hahmon roolissa on hauskaa hetken ajan ja se tarjoaa uusia ideoita oman kaupungin suunnitteluun. Pelimoottori ei välttämättä kykene kauneimpiin lähikuviin, mutta osa beta-testaajista oli saanut aikaan todella komeita suurkaupunkeja. Kanssakäyminen on vain valitettavan rajallista. Moninpelaamiseen on odotettavissa kehitystä ennen julkaisua, mutta toistaiseksi tekemistä ei riitä millään maksulliseen verkkopeliin asti.