Suomi
Gamereactor
arviot
Crisis Core: Final Fantasy VII

Crisis Core: Final Fantasy VII

Final Fantasy VII on legendaarinen peli. Se nimetään edelleen säännöllisesti yhdeksi maailman parhaista peleistä, vaikka sen julkaisusta on jo 11 vuotta. Kuulun itse siihen onnekkaaseen joukkoon, johon peli iski täysillä. Siksi en pistä vähääkään pahakseni, että vanhan suosikkipelin nimellä ja teemoilla ratsastetaan jälleen. Tai pistäisin, ellei nostalgiapommi olisi näin onnistunut.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Crisis Coressa paneudutaan Final Fantasy VII:n tapahtumia edeltäneeseen aikaan. Pelin päähahmo on energiayhtiö Shinran omaan SOLDIER-erikoisjoukkoon kuuluva Zack. Samaan sankaritaistelijoiden ryhmään kuuluu Final Fantasy VII:n pääpahis Sephiroth, kun taas merkkipelin sankari Cloud vasta haaveilee sankaruudesta. Osansa näyttelee myös Final Fantasy VII:n traagisin hahmo, kukkatyttö Aerith (josta Final Fantasy VII:ssä käytettiin epäonnistuneen käännöksen seurauksena kirjoitusasua Aeris).

HQ

Final Fantasy VII muistetaan ennen kaikkea huikeasta tarinastaan, ja jo Crisis Coren asetelma erottuu harvinaisella kypsyydellään valtaosasta pelitarinoita. Pelaaja on uskallettu laittaa Final Fantasy VII:ssä "pahana" tunnetulle puolelle, eikä ratkaisu onnu yhtään. Zack, Cloud ja kaverikolmikko Sephiroth, Angeal ja Genesis kuvataan siten, ettei heidän tekonsa ja motiivinsa vaikuta päälle liimatun "pahoilta". Kaikki ovat itse asiassa Crisis Coren alussa sankareita ja tavoittelevat hyviä päämääriä. Henkilöt menettävät yksi toisensa jälkeen jotain - unelmansa, mielenterveytensä, fyysisen terveytensä, henkensä, rakastettunsa - kunnes saavutaan pelin loppuun ja Final Fantasy VII:n alkutilanteeseen.

Pelityypiltään Crisis Core on toimintapainotteinen roolipeli. Zack seikkailee pelissä yksin, ja tapahtumat kuvataan sekä seikkailuosuuksien että taisteluiden aikana samasta kuvakulmasta, hahmon ulkopuolelta. Taistelut käydään reaaliaikaisesti. Irtiotto on näennäisesti iso Final Fantasy VII:n verrattuna, mutta myös tuttuja elementtejä on saatu mukaan nostalgiamittaria väräyttelevästi. Taikavoimia käytetään jälleen materia-energiapallukoiden avulla ja esiin manattavat summon-superhirviöt ja limit break -tehohyökkäykset ovat tallella.
Taistelun mekaniikka on yksinkertainen ja toimiva. Mäiskiminen käydään reaaliaikaisesti, mutta hirviöt selvästi odottelevat pitkät tovit hyökkäystensä välissä. Tällöin Zackilla on aikaa löylyttää niitä miekallaan tai selata PSP:n hartianapeilla ruudun alalaidassa valitusta listasta käyttöön esivalittuja taikoja ja esineitä. Väistölle ja torjunnalle on omat nappinsa, ja näitä kannattaa käyttää vähintään tiukemmissa taistoissa.

Hämmentävyydessään ja pönttöydessään riemukas ratkaisu on ruudun ylälaidassa pyörivä hedelmäpeli, josta plätkähtelee näennäisen satunnaisesti superhyökkäykset, hirviöiden esiin manaukset, erilaisia taistelubonuksia, materioiden kehittyminen seuraavalle tasolle ja jopa Zackin kokemustasojen karttuminen. Todellisuudessa hedelmäpelin sattumanvaraisuus ei ole lähellekään sattumanvaraista, vaan taustalla selvästi toimii perinteinen kokemuspistejärjestelmä pelaajalta piilotettuna.

Systeemi on hassuudessaan oiva sovitus vuoropohjaisen kotikonsolipelin toiminnoista käsikonsolin rajatuille ohjaimille ja reaaliaikaiseen pelityyppiin. Edes se ei ole järjestelmän heikkous, ettei pelaaja voi kontrolloida suoraan kaikkia superhyökkäyksiä, joilla on usein suuri merkitys kovimmissa taisteluissa. Se sen sijaan on tylsää, että 20 000 vahinkopisteen megalämäys aktivoituu usein mitättömän taistelun viimeiseen koppakuoriaiseen, joka olisi kuollut 0,1 sekunnin päästä miekanlyöntiinkin.

Tämä on mainos:

Osa taisteluista käydään edelleen tyhjästä ilmestyviä hirviölaumoja vastaan, mutta satunnaistaistelut voi välttää halutessaan lähes kokonaan yksinkertaisesti liikkumalla seinänvieruksia pitkin. Hirviöt kun ilmestyvät kimppuun vain huoneiden ja käytävien keskellä. Tämäkin on hyvä kompromissi, sillä näin pelaaja voi valita haluaako vahvistaa hahmoaan taisteluissa vai edetä ripeästi seuraavaan päämäärään.

Pelin kulku on suoraviivainen tarinan alusta loppuun, mutta tiuhaan ripotelluilla tallennuspisteillä tarjotaan suoritettavaksi satoja(?) todella yksinkertaisia sivutehtäviä. Haastavuudeltaan vaihtelevat sivutehtävät ovat yksinkertaisia pikkusokkeloita tai yksittäisiä taisteluita, eivätkä sinänsä tarjoa kovin mielekästä pelattavaa tai vaihtelua, mutta niistä saa palkkioksi käyttökelpoisia esineitä ja kokemusta. Sivutehtävillä on myös iso rooli peli pitkittäjinä, sillä tekemällä neljäsosan sivutehtävistä sain yhden läpipeluun venytettyä täpärästi 20 tuntiin. Myös minitehtävien lyhyt 2-10 minuutin kesto tekee niistä juuri sopivia välipaloja mukana kuljetettavan konsolin peliin.

Tekniseltä toteutukseltaan peli on kaksijakoinen. Grafiikka on pelin aikana karuuteen asti yksinkertaista ja lataustaukoja on useammin ja pidempinä kuin toivoisi, mutta tarinankerrontatuokioissa hahmomallit ovat harvinaisen eläviä. Oma lukunsa ovat suoraan levyltä pyöritettävät animaatiot, jotka vetävät vertoja näyttävimmille studioanimaatioille. Ääninäyttely on korkeatasoisen animen luokkaa ja musiikkina kuullaan useita Final Fantasy VII:n ikimuistoisia teemoja.

Silti ei käy kieltäminen, etteikö suuri(n) osa Crisis Coren viehätyksestä perustuisi nostalgiaan. Kylmän tunteettomasti ajateltuna Crisis Coressa ei tehdä paljon muuta kuin ravataan määränpäästä toiseen ja hakataan himpskatisti mörköjä. Esimerkiksi vaihtelua tuovia minipelejä on vain muutama. Final Fantasy VII:tä pelaamattomille tai fanittamattomille Crisis Core lienee vain köykäinen, itseään toistava ja lyhyenläntä toimintaroolipeli. Pelin tarina on yksinäänkin kovaa kamaa, mutta resonoi kunnolla vasta Final Fantasy VII:n tapahtumat tuntevan mielessä. Vastaavasti ei ole mitään syytä, miksei Final Fantasy VII:n ystävän tulisi Crisis Coreen tarttua. Kokemus ei tietenkään ole yhtä hieno, mutta ainakin minä nautin muistojen verestelystä Crisis Coren parissa.

Tämä on mainos:
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
Crisis Core: Final Fantasy VII
07 Gamereactor Suomi
7 / 10
+
muistot, tarina, tunnelma, sutjakkuus, grafiikka osittain, sivutehtävät
-
yksipuolisuus, lyhyys, tarpeettomasti lähtevät superhyökkäykset
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä