Cuisineer ei onnistu innostamaan

Kaupankäyntiä ja taistelua yhdisteleviä pelejä on viime vuosina ilmestynyt lisääntyvään tahtiin, ja Cuisineer lisää soppaan ravintolan pyörittämistä sekä söpön ulkoasun. Päähenkilö Pom joutuu opettelemaan yhtä sun toista perittyään vanhempiensa tyhjäksi jättämän ravintolan velkoineen. Pelaajan tehtävänä onkin saada kioski taas kannattamaan taistelemalla erilaisten öttiäisten kanssa ja tuoden niiden tiputtamat lihat ja muut raaka-aineet soppakattilaan. Ruokaa myymällä tili karttuu ja ravintolaan voi ostaa uusia huonekaluja, tapettia ja laajennuksia.

Pienen kaupungin asukkaat käyvät sekä asioimassa että tarjoamassa erilaisia tehtäviä Pomin suoritettavaksi. Nämä sivujuonteet edellyttävät lähes poikkeuksetta lukuisien raaka-aineiden tai ruokalajien toimittamista. Molemmissa tapauksissa pelaaja voi vain toivoa, että kyseessä ei ole huippuharvinainen rehu tai annos, sillä etenkin pelin alkuvaiheissa tarkoitushakuista resurssien keräämistä on mahdoton harrastaa. Vasta pidemmälle edetessä uudet seikkailualueet ja ravintolan kasvava keittiövälineistö mahdollistavat kaikkien toiveiden täyttämisen. Tehtävien palkintona on yleensä uusia reseptejä, joita ei voi hankkia mitään muuta kautta. Alkuvalikoimalla ei pitkälle pötkitä, joten kyläläisten tarpeiden täyttäminen on käytännössä pakollista itse ravintolan pyörittämisen ohella.

Tässä piilee myös yksi Cuisineerin ongelmista. Pelin alku on varsin hidas ja saattaa karkottaa osan pelaajista ensimmäisten tuntien aikana. Pom ei ole erityisen hyvä taistelija, ja tämän kaltaiseksi peliksi yllättävän haastavat seikkailualueet saattavat potkia takamuksille useammin kuin kerran. Tämän tapahtuessa suurin osa vaivalla kerätyistä raaka-aineista häviää laukusta, mikä kirpaisee erityisen paljon, mikäli mukana oli harvinaisempaa rojua. Osa vaikeustasosta kumpuaa joidenkin vihollisten vaikealukuisista hyökkäyksistä. Pom ei kestä montaakaan osumaa, ja vaikeasti hahmotettavien mutta samalla isoa vahinkoa tekevien hyökkäysten väistely tuntuu usein tarpeettoman epäluotettavalta. Uusia aseita hankkimalla ja niitä päivittämällä homma alkaa sujua paremmin, mutta pelin alkupuoli tuntuu tarpeettoman haastavalta etenkin, kun raaka-aineita joutuu keräämään melkoisia määriä.

Ravintolan pyörittämisessä on myös omat haasteensa, mutta edes lounasruuhka ei nosta hikikarpaloita seikkailuosuuden haastavimpien osioiden tavalla. Eri asiakkaat kaipaavat erilaisia annoksia saapuessaan ravintolaan, joita valmistetaan käytettävissä olevien raaka-aineiden mukaan. Jos kyseistä annosta ei ole tarjolla, he pihisevät ovella hetken ja poistuvat. Itse kokkaaminen vaatii vain reseptin klikkausta keittopisteen hoitaessa loput. Eri annokset vaativat erilaisia valmistuspisteitä, joita voi ostaa, jahka ravintolaa on laajentanut tarpeeksi, vaikka tilaa niille riittäisikin. Ruokia ei tarvitse edes toimittaa itse, sillä asiakkaat noutavat ne tiskiltä omatoimisesti ylhäisöä lukuun ottamatta. Heille annokset pitää toimittaa omakätisesti. Kiireisimmilläänkin naksuttelu on varsin helppoa ja jopa hieman pitkäveteistä, vaikka mitään kokkaussimulaattoria en tässä kaivannutkaan. Ravintolaa ei voi myöskään muokata täysin vapaasti. Kassan ja tiskin paikkaa ei saa valita vapaasti, eikä käytettävissä olevaa pinta-alaa voi laajentaa haluamiinsa suuntiin.

Itse kylässäkin sattuu ja tapahtuu välillä. Joinakin päivinä tiettyjen raaka-aineiden kysyntä (ja sitä kautta niitä käyttävien ruokien hintalappu) nousee valtavasti, mikä kannattaa huomioida valmistautumalla niihin huolella. Myös paikallisten myyjien valikoimat vaihtuvat, ja harvinaisempia sisustuselementtejä tai raaka-aineita voi joutua odottamaan pitkään, kunnes niitä tarjoava henkilö saapuu jälleen paikalle. Vakiokauppiaat pitävät välillä myös vapaapäiviä, eivätkä tarjoa esimerkiksi aseiden päivittämistä tai huonekalupalveluita näiden aikana.

Cuisineerin söpö ulkoasu on hivenen ristiriidassa sen sisällön kanssa. Hidas alku ja Pomin varusteiden sekä ravintolan päivittäminen tekevät sen ensimmäisistä tunneista tarpeettoman tahmaisia. Muutaman napin taistelu on mukiinmenevää, muttei suunnattoman sujuvaa tai monipuolista. Ravintolapuolikin voisi olla heti alusta asti vapaampaa ja hieman vaativampaa, sillä nyt peli etenee raiteita pitkin turhan kauan.