Suomi
Gamereactor
arviot
Dead Cells

Dead Cells

Satunnainen seikkailu pistää taidot koetukselle

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Hikikarpalot kihoavat otsalleni valmistautuessani jälleen kohtaamaan yhden pirullisen pomovihollisen. Takana on jo lukemattomia tunteja seikkailua ja yrityskertoja, eikä tie tälläkään kertaa ollut helppo. Mutta tällä kertaa se pirulainen kukistuu, sillä olen edellisillä kerroilla painanut mieleeni sen hyökkäykset ja olen onnistunut löytämään mielestäni hyvän asearsenaalin tulevaan koitokseen. Lopulta kuitenkin keskittymiseni herpaantuu hetkeksi ja päähenkilöni kuolee näyttävän ilmalennon saattelemana. Seikkailun aloituspaikkana toimivassa vankilassa on kuitenkin uusi ruumis, joka herää henkiin. Ei auta muuta kuin aloittaa alusta jälleen kerran.

Kyseinen kuvaus kuvastaa hyvin tuntojani Dead Cells -pelistä, joka lanseeraa uuden termin roguevania. Se on yhdistelmä sanoista roguelike ja metroidvania. Rogue-peleistä muistuttaa kohtuullisen kireä vaikeustaso sekä päähenkilön ainoastaan yksi elämä. Kuoleman korjatessa koko seikkailu täytyy aloittaa täysin alusta, kaikki tasot täytyy läpäistä ja pomot kukistaa uudestaan. Aivan kaikki taidot eivät kuitenkaan unohdu, mistä pääsemmekin uuden termin jälkimmäiseen puoliskoon. Metroidvaniasta kielii puolestaan pelin tapa lisätä pelaajan arsenaalia hiljalleen, jotta tämä voi tutkia uudestaan yhä uusia alueita.

Pelin koko juju piilee siinä, että seikkailu täytyy aloittaa alusta lukemattomia kertoja. Jokaisen kuoleman jälkeen lähes kaikki päähenkilön kyvyt nollataan ja koko seikkailun kehityskaari täytyy käydä läpi uudestaan. Ihan kaikkea ei kuitenkaan resetoida, sillä maailmasta löytyy lukuisia aseiden ja varusteiden piirustuksia. Kun näitä ja kokemuspisteiden virkaa toimittavia soluja kiikuttaa Collector-nimiselle olennolle, avautuu uusia varusteita joihin voi sitten törmätä myöhemmillä pelikerroilla. Niinpä pelaajan arsenaali kasvaa koko ajan hieman monipuolisemmaksi, tosin kaikkia avattuja varusteita ei välttämättä enää myöhemmin edes näe yhden läpäisykerran aikana.

Dead Cellsin maailma luodaan osittain satunnaisesti uudestaan jokaisen kuoleman jälkeen. Niinpä kenttien rakennetta ei voi opetella ulkoa, vaan ne ovat joka kerta hieman erilaisia. Vihollisten tyypit säilyvät samoina, mutta mutkat, pudotukset ja ansat vaihtavat paikkoja. Satunnaisuutta selitetään sillä, että pelin saari taitaa ollakin elollinen olento. Osa alueista on alussa lukittuja, mutta maailmasta löytyvien esineiden avulla sankari saa pysyviä uusia taitoja kuten vaikkapa seinillä kiipeilemisen, joiden myötä tutkittavaksi avautuu ennennäkemättömiä alueita.

Tämä on mainos:
Dead CellsDead CellsDead CellsDead Cells

Tässä kenttien satunnaisuudessa piilee minusta kuitenkin pelin suurin heikkous, sillä kenttien suunnittelu on ajoittain hieman päätöntä. Toki ne ovat edelleen haastavia, mutta satunnaisesti luotu sisältö ei vain pysty kamppailemaan mielestäni huolellisesti luotujen metroidvanioiden mielenkiintoisten kenttäsuunnittelujen kanssa. On kuitenkin hauskaa, että eri alueiden välillä ei ole täysin tarkkaa järjestystä. Niistä kun pääsee parhaimmillaan etenemään pariin eri suuntaan, jonka myötä vastaan tulee aivan erilaisia vastustajia ja pomoja.

Dead Cellsin vetovoima piilee sen taistelujärjestelmässä ja seikkailun rytmityksessä. Mätöt vaativat jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja lepsuilemalla pääsee vain hengestään hyvinkin nopeasti. Ainakin omat kokemukseni muistuttavat hieman autokoulussa vuonna peruna kuultua varoitusta, että "aluksi ajetaan varovasti ja taitojen karttuessa karautetaan sitten metsään". Näin kävi myös minulle. sillä yhtäkkiä huomasin kuolevani jopa pelin toisella tasolla. Olin läpäissyt sen jo niin monta kertaa, että en jaksanut panostaa ja peli rankaisi minua välittömästi. Mitenkään epäreilusta pelistä ei ole kyse, se vain vaatii yksinkertaisesti keskittymään.

Ohjaus toimii erittäin hyvin ja iskut, väistöt, hypyt ja torjunnat lähtevät juuri sillä sekunnilla kun nappeja painelee. Vihollisten hyökkäyksistä varoitetaan ennakkoon heidän päidensä päälle ilmestyvillä huutomerkeillä, jotka auttavat tekemään väistöt ja torjunnat juuri oikeaan aikaan. Erilaisia aseita ja varusteita löytyy jokaiseen makuun aina raskaista miekoista ja moukareista nopeisiin pistomiekkoihin, karhunrautoihin ja erilaisiin kranaatteihin eikä taikojakaan ole unohdettu. Osa näistä toimii todella hyvin yhteen ja on herkullista löytää hyvin toisiaan tukevia yhdistelmiä. Esimerkiksi vastustajat palavalla öljyllä voiteleva miekka toimii mainiosti tulipommien kanssa.

Tämä on mainos:

Seikkailun rytmitys toimii hyvin ja alueiden vaikeustaso kasvaa sopivalla vauhdilla. Tästä kuulunee iso kiitos Steamin ennakkoversiota pelanneille, joiden myötä vaikeustasoa on viilattu suuntaan ja toiseen. Missään vaiheessa ei tule vastaan hetkeä, jonka myötä toiminta olisi liian helppoa tai vaikeaa. Tasapaino on erinomaisesti kohdallaan.

Dead Cellsin pikselimaailmasta löytyy ensisilmäyksen jälkeen yllättävän paljon syvyyttä. Mitään ei paljasteta suoraan, vaan pelaaja joutuu kasaamaan maailmaa kohdanneen onnettomuuden ja sen jälkeiset tapahtumat erilaisista pienistä vihjeistä. Miksi kuningas on antanut käskyn heittää kaikki oudosti käyttäytyneet henilöt tyrmiin? Entä mikä tarkoittaa tämä mystinen sana "Malaise", johon törmää tuon tuosta? Pelikertojen kertyessä pelaajaa imetään hieman salavihkaisesti yhä syvemmälle tämän tragedian syövereihin.

Dead Cells veti minut kyllä täysin mukanaan synkkään maailmaansa. Sen toiminta on ihanan vaativaa ja hyvin rytmitetty seikkailu takaa juuri mainiosti tasapainotetun kokonaisuuden. En ole edes laskenut kuinka monta kertaa olen joutunut jo aloittamaan alusta, mutta se ei tässä tapauksessa harmita. Jokaisella uudella pelikerralla saatan saada käsiini jonkin uuden aseen tai varusteen, jonka olen onnistunut avaamaan edellisillä yrityksilläni. Kyllä tätä voi suositella kaikille haastavista toimintapeleistä pitäville, sillä kyseessä on todennäköisesti yksi tämän vuoden parhaista indie- ja miksei toimintapelienkin julkaisuista.

Dead CellsDead CellsDead CellsDead Cells
HQ
HQ
HQ
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Toiminta on ihanan nautinnollista, seikkailun rytmitys toimii erittäin hyvin, peli kannustaa tutkimaan tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja etenemiseen
-
Osittain satunnaisesti luodut kentät eivät tunnu aina kovin mielenkiintoisilta
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Dead CellsScore

Dead Cells

ARVIO. Kirjoittaja Leevi Rantala

Satunnainen seikkailu pistää taidot koetukselle



Ladataan seuraavaa sisältöä