Suomi
Gamereactor
ennakot
Dishonored

Dishonored

Arkane Studiosin toimintaseikkailu vaikuttaa yhdeltä vuoden mielenkiintoisimmista ja ainutlaatuisimmista uutuuksista. Rasmus kokeili pelin E3-demoa.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Toimintapelejä on usein syytetty uusien ideoiden vähyydestä ja samojen konseptien kierrättämisestä. Suoraviivaiset putkikentät vievät pelaajat aina "oikeaa" reittiä kohteeseensa, ja näyttävästi käsikirjoitetut kohtaukset yrittävät pitää toiminnan jännittävänä, vaikka pelaajalla ei olekaan todellista mahdollisuutta vaikuttaa tapahtumiin.

Dishonored on aivan toista maata. Jo viiden minuutin jälkeen peli tuntui tarjonneen enemmän vaihtelua kuin koko genre viimeisessä viidessä vuodessa. Pelaaja asettuu salamurhaajan rooliin ainutlaatuisessa viktoriaanisessa fantasiamaailmassa, ja tässä kyseisessä E3-demossa tarkoituksena oli tunkeutua vihollisjoukkojen rakennukseen ja kidnapata tiedemies.

Sisään pääseminen ei vaadi välttämättä ovista tai ikkunoista hiippailua. Sankari voi muuntautua esimerkiksi rotaksi (tai ihmiseksi päivitettyään kykyjään) ja vipeltää pienistä raoista ja vihollisten jaloista huomaamattomasti. Kyseessä on yksi tehokkaimmista kyvyistä, mitä pelissä nähdään. Lisäksi sankarilta löytyy Dark Vision, joka antaa nähdä seinien läpi, tuulenpuuska, jolla voi työntää vihollisia parvekkeilta alas, ajanpysäytys, joka jähmettää viholliset ympärillä, ja ehkä kaikkein kätevimpänä kykynä teleporttaus, jolla voi siirtyä lyhyitä matkoja esimerkiksi suojasta toiseen tai suoraan surmattavan vihollisen taakse.

Demon pelaaminen muutamaan otteeseen alkoi todella valottaa sitä valinnanvapautta, mitä peli lähestymistapoihin tarjoaa. Ensimmäisellä kierroksella valitsin hiljaisen ja helpon reitin. Hiippailin muutaman vartijan ohi ja kiipeilin parvekkeilla ja ilmastointikanavissa, kunnes pääsin katolle. Ammuin eteen osuneen vartijan ja teleporttasin paloportaisiin, jotka johtivat katolle.

Tämä on mainos:
Dishonored

Tiedemies löytyi kasvihuoneesta rakennuksen katolta. Nukutusnuoli nahkaan, ukko kantoon ja pakomatkalle samaa reittiä kuin aiemmin. Tehtävässä on tarkoituksena päästä läheisen sillan alla odottavan ystävän luo ja jatkaa matkaa veneellä, mutta satama-aluetta partioinut pitkäjalkainen "tallboy" pääsi yllättämään ja pisti tylysti kuulan kalloon. Uusi yritys katolta. Tällä kertaa hain toista reittiä ja onnistuin löytämään takakujan, jolla olevat rojut pehmensivät laskua juuri riittävästi, ettei pudotus koitunut kohtalokkaaksi. Kujalta oli helppo työ syöksyä sillan alle johtaville rappusille ja livistää pakoon.

Toisella kertaa valitsin suoraviivaisemman lähestymistavan. Hiippailin ensimmäisten vartijoiden luo ja odotin toisen näistä kääntyvän selin, jolloin pudotin toisen nuolella. Nopea teleporttaus jäljellä olevan vartijan taakse johti yhtä nopeaan puukotukseen, ja hälytykseltä vältyttiin. Hiippailin sisään, jossa odotti lisää vihollisjoukkoja, mutta nämä olivat liian kiireisiä omissa puuhissaan huomatakseen tunkeilijan. Teleporttasin yläkertaan ja pudotin vaivihkaa yhden vartijan. Viereisessä huoneessa siivoojatäti säästettiin tainnutusiskulla, ja huoneesta löytyi myös energia- ja manapulloja sekä rahaa. Rosvotessa toinen siivooja pääsi kuitenkin yllättämään, mikä johti turhaan hässäkkään vartijoiden sännätessä paikalle. Ensimmäiset saivat maistaa perinteisesti lyijyä ja nyrkkiä.

Eräällä vihollisella oli erikoinen vimpain, joka esti yliluonnollisten kykyjen käyttämisen, mutta eliminoituani hahmon kranaatilla pääsin keskittymään kahteen viimeiseen vartijaan. Ne kokivat karun kohtalon, kun lähetin lauman ruttoisia rottia näiden kimppuun. Lauma repi lihat luiden päältä sekunneissa. Tylyä, mutta pelillisesti tyydyttävää.

Tämä on mainos:

Seuraavaksi eteen tuli etenemisen estävä energiakenttä, mutta onneksi muuttumalla rotaksi on mahdollista ohittaa kenttä ilmastointikanavan kautta. Myöhemmin sain tietää, että tilanteeseen on ainakin kaksi muutakin ratkaisua. Esimerkiksi kääntämällä energiakentän polarisaation se päästää pelaajan läpi ja sulkee pääsyn vartijoilta. Luoville pelaajille pitäisi siis riittää kokeiltavaa ja löydettävää.

Lopulta pääsin takaisin katolle johtavalle reitille ja paikansin tiedemiehen toistamiseen. Aiemmasta poiketen huomasin kuitenkin, että ukko piti naista panttivankinaan. Vapautin vangin ja tämä palkitsi minut pienellä summalla rahaa.

Dishonored

Näiden kahden läpipeluukerran jälkeen tuottaja Julien Roby tarttui ohjaimeen ja esitteli vielä kolme muuta tapaa tunkeutua taloon. Samalla paljastettiin muutamia piilotettuja kikkoja ja salaisuuksia, joita en kahdesta peluukerrasta huolimatta ollut huomannut. Yksi näistä sisälsi uimakierroksen satama-altaassa.

Dishonored vaikuttaa erittäin lupaavalta. Se on kuin Bioshock ja Deus Ex lyötäisiin yhteen. Pelisuunnittelu tukee hienosti eri lähestymistapoja ja uudelleenpeluuarvoa, eikä pelaajaa ohjata automaattisesti maaliin kuin vuoristorata-ajelussa. Esimerkiksi salamurhakohteen paikantaminen voi vaatia tekoälyhahmojen salakuuntelua, ennen kuin kohde ilmaantuu HUD-näytölle. Toisaalta pelaajalla on aina mahdollisuus myös valita toimintapainotteisempi linja ja raivata kaikki tieltään. Lisähaastetta tuo orgaaninen tekoäly, jonka ansiosta samat viholliset eivät välttämättä hyökkää toisella yrittämällä samasta ovesta.

Esitelty tehtävänpätkä oli osa pitempää tehtävää, ja luova ohjaaja Raf Colantonio vakuutti, että pitkin peliä tehdyillä valinnoilla on vaikutusta siihen, miten Dishonored ratkeaa. Demotilaisuudessa ei jäänyt mitään epäilystä siitä, etteikö kyseessä olisi yksi vuoden mielenkiintoisimmista uutuuksista.

Dishonored
Dishonored
Dishonored

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Dishonored: Definitive EditionScore

Dishonored: Definitive Edition

ARVIO. Kirjoittaja Leevi Rantala

Definitive Edition on hieman liian vahva ilmaus tälle kokoelmalle, mutta se tarjoaa silti viihdettä kaikille hiippailupelien ystäville.



Ladataan seuraavaa sisältöä