Suomi
Gamereactor
arviot
Doom VFR

Doom VFR

Virtuaaliset helvetinportit ovat auki!

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Viime vuonna julkaistu uudelleenlämmittely id Softwaren klassisesta räiskintäpelistä, Doomista, otettiin vastaan hurraa-huudoin niin pelaajien kuin arvostelijoidenkin riveissä. Modernisoitu versio toi raikkaan tuulahduksen nykypäivän varsin CoD & Battlefield -dominoituun tyylilajiin. Id Software ei jäänyt tuleen makaamaan vaan ilmoitti tuovansa pelistä myös VR-version. Nyt pitkä odotusaika on päättynyt, ja Doomin helvetin tulet lämmittävät entistä uskottavammin.

Yllättäen Doom VFR ei olekaan viime vuonna julkaistun Doomin VR-versio, vaan täysin oma pelinsä, joka sijoittuu samaan maailmaan. Pelaaja hyppää tiedemiehen saappaisiin, joka joutuu keskelle demonien hyökkäystä marsilaisessa tutkimuskeskuksessa. Tehtävä on saada operatiivinen hallinta keskukseen ja tukkia helvettiin vievä reikä, joka suoltaa verenhimoisia monsuja pihalle solkenaan.

Positiiviseksi yllätykseksi Doom VFR tukee harmittavan vähäiselle huomiolle jäänyttä VR Aim -ohjainta, joten en edes miettinyt muita ohjaustapoja. Pääliikkumakeinona oleva teleporttaus saa avukseen asteittaisen kääntelyn ja perussuuntiin toimivan hyppyliikkeen. Niin teleporttauksen kuin aseiden vaihdonkin yhteydessä pelin aika hidastuu antaen pienen hetken strategiseen pohdintaan. Pelissä oleviin tietokoneisiin ja muiden konsoleiden nappeihin osuminen oli Aim-ohjaimen kanssa häiritsevän epätarkkaa puuhaa, ja pahimmillaan piti hahmon aseen lisäksi koko hahmoa työntää konsolista läpi ennen kuin peli ymmärsi aktivoida napin painalluksen. Onneksi kuitenkin se oleellinen, eli vastustajien ampuminen, on erittäin tarkkaa ja ennen kaikkea hauskaa Aim-ohjaimella.

Vaikka VR-pelissä ei ököjä ihan samaan malliin tulekaan kuin perinteisessä versiossa, hirviöt toimivat silti tutulla tavalla. VR-pelien tyypilliseen tapaan pelkästään pelaajan edessä pyörimisen sijaan joka puolelta kimppuun hyökivät vihulaiset pitävät varsin kiireisenä kaikkia liikkumanappeja painellessa. Lääkkeenä olioiden loitolla pitämiseen auttaa kahdeksan erilaista pelin aikana löytynyttä tussaria, joista suurinta osaa voi ehostaa vielä erikoistoiminoillakin. Tämän lisäksi pelaaja voi myös muun muassa nakella kranaatteja, töniä liian lähelle tulleita vastustajia loitommas ja jopa polkaista palasiksi hätää kärsivät örisijät näiden heikkona hetkenä. Harmillisesti töniminen ja päälle polkaisu ovat pelin ainoat lähitaisteluoptiot, eikä muun muassa klassista moottorisahaa pääse heiluttelemaan. Kaiken toiminnan keskellä peliin on myös ahdettu muutamia pikkupelejä, joissa koetellaan reaktionopeutta ja loogista päättelyä. Nämä hetken pysähdykset hektisessä VR-kokemuksessa auttavat kivasti rauhoittamaan tilannetta.

Tämä on mainos:
Doom VFRDoom VFRDoom VFRDoom VFR

Nappeja siis riittää paineltaviksi eivätkä sekaannusta helpota alati päälle vyöryvät kovaan ääneen örisevät monsut. Alkupuoli pelistä menikin tehdessä paljon kaaoksen ja paniikin piikkiin laitettavia sekaannuksia, kuten ammutun raketin sijaan itsensä teleporttaamista kohteen syliin. Kokemuksen myötä alkoivat reaktiot kuitenkin paranemaan ja hallinnan tunne lisääntymään. Tosin myös hirviöiden määrä ja haastavuus kasvavat, mutta sitten pelatessa vasta hauskaa onkin.

Niin kuin muissakin peleissään, on id Software tehnyt huikeaa työtä Doom VFR:n graafisen ilmeen eteen. Klaustrofobiaa aiheuttavien tummien käytävien vastapainoksi on myös näyttäviä ja valaistuja isoja halleja sekä epämiellyttävän orgaanisia luolia. Tasot ovat täynnä tyyliteltyjä ja omaperäisiä yksityiskohtia, kuten savua ja valoefektejä, varjoineen. Ammutut kuulat jättävät jälkiä seiniin ja vihollisiin osuessa lihanpalaset lentävät ja veri pöhisee niin kuin Doomissa kuuluukin. Hahmojen suunnittelu on hauskan omaperäistä ja uskottavan monitahoista luoden autenttisen painajaismaisia kokemuksia VR-maailmaan. Mukaan on ahdettu isojakin ököjä, jotka pääsevät näyttävästi täyteen mittaansa juuri VR-kakkuloiden läpi koettuna. Ainoa ihmetys ilmeessä tulee päänliikkeisiin sidotusta hahmon vasemmasta kädestä, joka sojottaa täysin tönkkönä eteenpäin koko pelin ajan, olipa siinä ase tai ei. Vasen käsi on tarkoitettu kranaateille ja rakettiammuksille, jonka tähtäys pään avulla on toimiva. Toteutus vain on jäänyt kumman puolitiehen.

Jos jossain pelissä on pakko hyväksyä raskas metal taustamusiikkina, niin se on Doom. Miehekkäät kitarariffit istuvat pelin toimintapainotteiseen kauhutunnelmaan varsin osuvasti. Musiikki mukailee osuvasti pelin tunnelmia, jolloin nopeatempoisen ryminän siirtyessä kiihkeimmilleen tietää olevansa tukalassa tilanteessa. Tällöin pakottava tarve moshaukseen alkaa jo häiritä pelaamista. Aseet toimivat hyvänä vokalistina metal-soinnuille sylkien ammusta toisen jälkeen hirviölaumaan, joiden uskottavat örinät täydentävät musiikillista kokemusta bändin taustasolisteina. Äänitehosteisiin on myös laitettu ajatusta, sillä avaruusasema elää omaa elämäänsä taustameluineen, mikä on miksattu varsin tehokkaasti tulemaan niin edestä, sivuilta kuin takaakin.

Tämä on mainos:

Julkaisija Bethesda on kovassa iskussa VR-peliensä kanssa. Vain muutama viikko sitten julkaistu Skyrim VR osoitti, kuinka hienosti vanhempikin peli toimii virtuaalimaailmassa, kun se laitetaan osaaviin käsiin. Id Softwaren Doom VFR jatkaa samalla linjauksella tuoden omaperäiset kauhut ja hulvattoman toimintapläjäyksen kotisohville upeana virtuaalisena kokemuksena. Pelin vauhdin takia kaikkien ököjen perässä pysyminen on aika haastavaa virtuaalisesti, mutta tunnelma nousee kattoon ja peli on lopulta pelkkää riemua. Rokkihenkeä komppaa pelin VFR-lisänimike, jonka F-kirjain tarkoittaa samaa kuin pelin ikonisen BFG-aseen nimessäkin.

Doom VFRDoom VFRDoom VFRDoom VFR
HQ
HQ
HQ
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Tunnelma, grafiikka, DOOM, Aim-ohjaintuki
-
Tönkkö vasen käsi, meno välillä liian tiivistunnelmaista VR-ohjaukseen, pelimaailman nappeihin osuminen hankalaa
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä