Dragon Ball: Origins 2

Dragon Ball: Origins 2 tuntuu niin peruspeliltä, ettei siitä oikein löydy kehuja tai haukkuja. Se yhdistelee seikkailullista tasoloikkaa ja toimintaa, mutta peli ei tunnu lainkaan omaperäiseltä. Esimerkiksi seikkailu on ihan mukavaa, mutta eri kentät tuntuvat lähinnä toistensa kopioilta. On aivan sama viilettääkö pikkuinen Goku läpi viidakoiden, jäätiköiden, merirosvoluolien tai sotilastukikohtien, sillä samoja ideoita kierrätetään maailmasta toiseen, eikä eri alueiden välillä ole kuin lähinnä ulkonäöllisiä eroja. Piristystä seikkailuun tarjoavat erilaiset erikoisosiot, joissa päästään ohjaamaan esimerkiksi androidia tai liipaisinherkkää Bulmaa. Näiden pätkien osuus on kuitenkin vähäinen, mikä on harmillista, sillä ne olivat mielestäni pelin hauskimpia osuuksia.

Seikkailemisen ollessa näin yllätyksetöntä sitä voisi toivoa, että taisteleminen piristäisi peliä hieman. Valitettavasti taisteleminenkin on pelissä toteutettu hyvin perinteisesti. Iskuja on pari erilaista ja näitä yhdistelemällä syntyy erilaisia iskusarjoja. Mätkiminen kasvattaa myös erikoisiskumittaria ja kun tämä on täynnä, niin silloin voi räjäyttää ilmoille kunnon turbotällin. Järjestelmä ei ole erityisen syvä ja parhaiten pelissä pärjää yksinkertaisilla parin kolmen iskun sarjoilla, sillä ne tekevät kohtuullisesti vahinkoa ja vastustajien lyöntejä voi väistellä helposti.

Vaikka taistelujärjestelmä ei saa erityistä kiitosta, niin vihulaisissa on sentään mukavasti vaihtelua. Vastaan tulee dinosauruksia, avaruusolentoja, merirosvoluurankoja ja tietenkin Red Ribbonin sotilaita. Suurin osa näistä kellistyy parilla tuhdilla rystyvoileivällä, mutta osa vaatii hieman enemmän varovaisuutta ja erilaista taktiikkaa. Varsinkin pyssyjä heiluttelevat ilkiöt aiheuttavat jo hieman päänvaivaa, mutta eniten harmaita hiuksia aiheuttavat erilaiset loppupomot. Nämä kun tuppaavat kestämään rutkasti vahinkoa ja lyövät reilulla kädellä takaisin. Kuhunkin uppoaa muutama yrityskerta, ennen kuin oikea taistelutaktiikka löytyy ja mörökölli kellistyy. Tästä löytyykin eräs valituksen aihe, sillä osassa kentistä ennen pomoa ei ole minkäänlaista tallennuspistettä. Kyllä kirosanat ovat herkässä, kun pitkän tasoloikkakentän päätteeksi pomo leipoo minuutissa turpaan ja koko ruljanssi pitää aloittaa alusta.

Varsinaisen seikkailun lisäksi pelistä löytyy myös erityinen selviytymispelitila, jossa pelin pomoja voi lätkiä turpaan joko yksin tai langattomasti kaverin kanssa.

Dragon Ball: Origins 2:n toteutus on ihan perustasoa, eivätkä hahmot tai tasot ole mitenkään vivahteikkaita. Lisäksi ruudunpäivityksessä on ajoittain ongelmia, mikä tuppaa haittaamaan taistelua. Välivideot onneksi piristävät hieman kokonaisuutta. Näissä on nimittäin mukana reilusti huumoria ja kekseliäitä kuvakulmia.

Dragon Ball: Origins 2 ei tarjoa mitään uutta, mutta se sarjan faneille se luonnollisesti sopii. Toki muutkin voivat pelin parissa viihtyä, mutta odotukset kannattaa joka tapauksessa pitää kohtuullisina, sillä peli tarjoaa vain perusviihdyttävää tasoloikkaa.