EA Sports MMA

Vapaaottelun suosio on kasvanut viimeisten vuosien aikana huimasti, ja laji on siirtynyt aikakauslehtien kansista myös pelihyllyille. Lähinnä keskinkertaisista painipeleistään tunnetun THQ:n yllätysmenestys UFC 2009 Undisputed käänsi katseet myös EA:n tallissa. Simppelisti nimetty EA Sports MMA tarjoaa vapaaottelufaneille juuri sitä, mitä purkin kyljessä lukee, mutta vain Chael Sonnen voisi pokerinaamalla kehua sisältöä.

Ottelijan ura käynnistetään naamavärkin ja taistelulajin valinnalla. Alter egostaan voi loihtia ottelun kulkua hallitsevan painijan, tehokkaan muay thai -tyrmääjän tai lukkoihin ja otteisiin erikoistuneen brasilialaisen jiu jitsu -mestarin. Myös kansikuvapoika Fedor Emelianenkon leipälaji eli sambo on mukana. Pienenä pettymyksenä judoka lyö samoja alakoukkuja kuin nyrkkeilijäkin ja erikoistumisen hyödyt ovat vain tilastollisia. EA Sports MMA sisältää itse asiassa peruslyöntien ja maahanvientien lisäksi vaatimattomat 16 erikoisliikettä, jotka on opeteltava erikseen.

Kun oman tappelijan sisääntulomusiikki ja sponssivaatekerta on saatu valittua, päästään itse asiaan. Ja vapaaottelun saloihin pelaajan vihkii - ei kukaan muu kuin - Bas Rutten. Nimi herättää varmasti kunnioitusta pitkäaikaisten fanien keskuudessa, mutta vasta The Ultimate Fighter -realitysarjan kautta vapaaottelun pariin siirtyneet ovat tuskin hollantilaismiehestä kuulleet. Sama pätee pelin muillakin osa alueilla; ottelijalista, joskaan ei täynnä supertähtiä, on meikäläiselle hyvin mielenkiintoinen. Legendat kuten Randy Couture (tämä pitää kaikkien tietää) ja Ken Shamrock ovat ehkä joillekin tuttuja, mutta liekö kukaan kuullut Shuyki Aodasta ja hänen maagisesta "lentävästä" käsilukostaan. Etsikää Youtubesta Aodan ja Silvan ottelu. Se on näkemisen arvoinen.

Maltillisemmista tuotantoarvoista huolimatta EA Sports MMA onnistuu selättämään UFC-pelisarjan parilla osa-alueella. Harjoittelun jatkuvat toistot ja niiden tuoma puuduttavuus on pelaajalle myrkkyä, vaikka miten todellisuutta lähentelevää treenaus olisikin. UFC:ssä simuloimalla ylsi vain todella heikkoihin sparraustuloksiin, jolloin vastustajat kirivät taitopisteissä ohi. Oli siis pakko kyykyttää sama harjoitusvastustaja kerta toisensa jälkeen, mikä sai ainakin minut hapuilemaan konsolin virtanappia. EA Tiburon on tehnyt kompromissiratkaisun, jolloin pelaajan maksimisuoritus tallentuu simulaation oletusarvoksi. Hyviin ideoihin lukeutuu myös mahdollisuus pelata eri instanssien säännöillä. Ottelustrategia muuttuu kummasti, kun kolmen viisiminuuttisen erän sijaan mätkitään yksi 20-minuuttinen matsi, jossa matossa olevaa vastustajaa voi runnoa polvilla kupoliin.

Vaikka EA Sports MMA toimii hetken viehättävänä kuriositeettina, on vapaaottelupelien mestaruus tiukasti THQ:n UFC-sarjalla. Autenttinen fiilis, monipuolinen ottelijakaarti ja ennen kaikkea parempi pelattavuus kääntävät tuomaripisteet selvästi haastajaa vastaan. Tuoreista ideoista huolimatta perusteet ovat hukassa: erilaiset kestomittarit tai pelkkiin numeroihin pohjaavat taistelulajien erot eivät sovi vapaaottelun henkeen, missä yksikin lyönti voi lopettaa ottelun paikkaansa.