Massiivisesta Aeternum Noctis -metroidvaniastaan tunnetuksi tullut Aeternum Game Studios ei hieman yllättäen seuraavassa pelissään jatkakaan siitä, mihin viimeksi jäi. Eden Genesis on labyrinttiseikkailun sijasta tiukasti taitopelaajille suunnattua suoritusvetoista toimintaa.
Tokihan pelissä silti tarina on. Pelin päähenkilö Leah kärsii harvinaisesta kyberneettisestä sairaudesta, joka pitkälle edetessään vie lopulta hengen. Leah saa kuitenkin toisen mahdollisuuden ja löytää itsensä pian syvältä kyberavaruudesta tehtävänään kerätä riittävän paljon noodeja parannuskeinoa varten.
Noodeja ei suinkaan keräillä noin vain, vaan jokainen noodi vaatii eteen tulevista kentistä huippusuorituksen. Kentän läpäisyn jälkeen suoritus arvioidaan nopeuden ja pisteiden mukaan asteikolla C-S, joista ainoastaan A-suorituksesta eteenpäin jaetaan palkintoja. Pelin rakenne kietoutuu tiukasti noodien keräämisen ympärille, sillä käsillä on kerrallaan vain kourallinen kenttiä ja eteenpäin vievistä porteista ei käy kulkeminen, ellei taskussa ole riittävästi mainittuja noodeja.
Tasoloikkaaminen itsessään on rakennettu niin, että taitavimmat pelaajat voivat kiitää tasolta toiselle ja vihollisesta toiseen yhden balettimaisen kombon avulla. Leah voi riittävän vauhdin saavutettuaan juosta seiniä ja kattojakin pitkin ja tämä vauhti puolestaan saavutetaan osumalla tarkasti tasaisin väliajoin löytyviin boostialustoihin. Vihollisesta toiseen voi myös lentää sutjakkaasti huitoen, mikäli vihulaiset ovat vain riittävän lähellä toisiaan. Meno on raikasta, viihdyttävää ja yllättävän omaperäistäkin.
Kyberpunkiin kuuluu tietenkin myös hakkerointi ja tätäkin päästään harjoittamaan tympeähkön rytmipelin muodossa. Naputtelu on turhankin helppoa ja stressitöntä, mutta toisaalta hakkeroinnin yhteydessä kerrotaan myös runsaasti tarinaa. Tarina sinänsä on melkoinen kyberpunk-sillisalaatti, josta on vaikea ottaa selvää, eikä siihen pääse kunnolla sisään.
Myös ulosantinsa puolesta Eden Genesis on pieni pettymys. Aeterna Noctis oli paikoitellen todella hyvän näköinen peli, mutta Eden Genesiksen kyberpunk-estetiikka on amatöörimäistä ja sotkuista. Kentät sentään ovat suhteellisen yksinkertaisia ja tiiviitä, eikä lievä sotkuisuus pääse sinänsä haittaamaan pelaamista. Musiikki sen sijaan on erittäinkin mainiota.
Eden Genesis on ehdottomasti taito- ja pikapelaajille suunnattu teos. Eteneminen on alun jälkeen melkoisen haastavaa ja vaatii huimaa näppäinakrobatiaa. Tarvittavien noodien kerääminen ei ole suinkaan helppo tehtävä ja noin neljässäkymmenessä kentässä riittää varmasti tarpeeksi pureskeltavaa.
Silti, vaikka yleensä pidänkin tämän kaltaisista peleistä, Eden Genesis jätti jälkeensä hieman valjun maun. Ehkä hieman käppäinen ulkoasu ja turhan puoleinen tarina vaikuttavat asiaan enemmän kuin luulenkaan, mutta tuskin pelin jälkeen enää arviosessioiden jälkeen palaan. Siitä huolimatta vauhdikasta haastetta hakevien kannattaa antaa pelille mahdollisuus, sillä kyllä tässä reilusti potentiaalia on.
