Maan alla on likaista, pimeää ja vaarallista. Pienikin henkäys tuntuu halkaisevan painavan ilman. Keräämme vähäiset voimamme ja etenemme kivikon läpi. Edessämme näkyy kapea väylä, jota pitkin nelikkomme etenee. Tunnemme käsissämme limaisen kosteuden sekä osittain maatuneen juuren. Kauhu on tatuoitu kasvoillemme: näissä tunneleissa ei ole kuin kuolleita sekä jo luurangoksi muuttuneita. Olemme Helvetissä. Tai ainakin siltä tuntuu, sillä painajaismainen kuvasto on ehtaa Diabloa.
Pelin ohjaaja Luis Barriga ei säästele sanojaan: Diablo IV on paluu sarjan juurille, väkivaltaiseen ja keskiaikaiseen maailmaan. Goottilaisen korruptoitunut maailma tihkuu epätoivoa, jota ei voi ohittaa ensikosketuksella. Toivoa ei tunnu olevan, ihmiset taistelevat selviytymisestään ja kaikki tuntuu koettelevan järjen viimeisiä rippeitä.
Kun selviämme viimein labyrinttimäisestä luolastosta ulos, matkamme jatkuu Corbachin kylään. Suojattu asumus tuntuu ihmisyyden viimeiseltä suojapaikalta. Idyllisempiäkin maisemia on varmasti olemassa, sillä jokaisen kotia piirittää kauhu ja pelko. Edes Corbach ei ole säästynyt helvetilliseltä koettelemukselta, vaan ihmisten kasvoista painaa kuolema.
Tapaamme kylän päällikkö Nora Corsenin. Hän kertoo meille salaperäisistä kelloista asutuksen pohjoispuolella, jonne hirviöt tuntuvat kerääntyvän. Asia täytyy selvittää perin pohjin, joten marssimme porttien läpi. Emme ole kuitenkaan yksin: ympärillämme on muitakin sankareita, jotka matkaavat luoteessa sijaitsevalle Scosglen alueelle. Tässä vaiheessa käy ilmi, että Diablo IV:n moninpelielementit ovat mukana jo kehityksen alkuvaiheessa. Kylät tihkuvat silti sarjalle ominaista epätoivoa, mutta vaihtuvat naamat piristävät kokemusta silti kummasti.
Matkaseurue veti meidätkin puoleensa. Corbachista lähtiessä päätimme lyöttäytyä yhteen muutaman muun taivaltajan kanssa. Pian löysimme itsemme mittavasta taistelusta, jossa kymmenet BlizzCon-osallistujat halusivat nujertaa yhdessä valtaisan hirviön, jonka tappavat kädet teurastivat tason 20 hahmot muutamalla iskulla.
Taisto osoittautui todelliseksi tulikasteeksi, joka pakotti hyödyntämään kaikkia taitoja. Pelasimme druidilla, jonka kyvyt ovat sidottuja raivomittariin. Sen avulla pystyimme muuntautumaan karhuksi, kutsumaan kaksi sutta sekä viskomaan valtavia kivilohkareita. Kun viimein saimme raivattua tien taistelun keskipisteeseen, manasimme ilmoille ukkosmyrskyn. Hahmon erikoiskyky on poikkeuksellisen väkevä hyökkäys, jonka latautuminen kestää iäisyyden ja animaatio säväyttää. Kaikkinensa Diablo IV:n toiminta on äärimmäisen sujuvaa ja tyydyttävää. Viholliset käyttäytyvät iskujen seurauksena eri tavoin, ja rintamiin tehdyt säröt todella vaikuttavat. Maailman samoaminen väkivaltaisesti tappaen saa tuntemaan äärimmäisen voimakkaalle.
Taidot on jaettu kategorioihin. Druidilla voi keskittää voimansa Basic-, Spirit-, Defensive-, Wrath- ja Companion-osa-alueisiin. Hahmolle voi määrittää kuusi pikanäppäiniskua, joiden yhteisvoima aiheuttaa ennennäkemättömän verilöylyn. Passiiviset taidot puolestaan jakautuvat vahinkoa, terveyttä ja paranemista parantaviin osuuksiin. Pelaajat voivat muovata sankariaan juuri niin aggressiivisiksi tai taktisiksi kuin itse haluavat, mikä tuo ehdottomasti lisäkiinnostusta pelin PvP-tarjontaan.
Vihollisen kukistamisen jälkeen pääsimme poimimaan legendaarisia esineitä, jotka piti ottaa heti käyttöön. Systeemi muistuttaa Diablo II:n loottisysteemiä enemmän kuin turhaan krääsään julkaisussaan keskittynyttä Diablo III:a. Poimimme myös parannusesineitä sekä riimuja, jotka tekevät myös paluun kolmososan jälkeen. Odotamme innolla näkevämme miten näiden hyödyntäminen tulevaisuudessa käytännössä tapahtuu.
Lopuksi Diablo IV esitteli ratsut, joiden avulla karttaa voi taivaltaa entistä nopeammin. Vaikka testihetki oli lyhyt, paljastui maailma valtavaksi. Ratsut tekevätkin kokemuksesta huomattavasti mukavamman ja vikkelämmän.
Vaikka hetkemme Diablo IV:n parissa oli lyhyt, jätti se himoitsemaan lisää. Ensivaikutelma on optimistisen odottava, ja erityisesti sarjan paluu juuria kohti tuntuu erityisen onnistuneelta. Toistaiseksi emme vielä tiedä mukanaolevista hahmoluokista kaikkia, mutta druidi, velhotar ja barbaari saanevat tulevaisuudessa matkakuomia.
Julkaisupäivää ei vielä ole kerrottu, mutta koska Blizzard kertoi teoksen ilmestyvän PC:lle, PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle, lienee ilmestymispäivä sangen lähellä. Seuraavat konsolit kun ilmestyvät jo ensi vuoden lopulla.