F1 2012 käynnistyy uudella Young Driver Testillä. Todellisuudesta vaikutteita ammentavassa moodissa luodaan oma kuljettaja ja hypätään radalle opetusluontoisten haasteiden merkeissä. Yksinkertaisissa haasteissa käydään läpi kaikki oleellinen peruskontrolleista oikeaoppisiin ajolinjoihin, ja suorituksista ansaitaan pisteitä, jotka avaavat useampia tallisopimuksia valittavaksi varsinaista uraa aloitettaessa. Veteraaneille pelkistetyt lämmittelytestit voivat tuntua pakopullalta, mutta sarjaa pelaamattomille pieni kertaus esimerkiksi Kersin ja takasiiven käytöstä ei ole pahitteeksi. Onhan tällaisten ominaisuuksien ymmärtäminen oleellista F1:ssä.
Young Driver Test on yksi kolmesta uudesta pelimoodista, joiden kaikkien tavoitteena on tehdä F1 2012:sta pelattavampi pienemmissä annoksissa. Champion Mode ottaa kaikki kuusi tällä kaudella kilpailevaa maailmanmestaria keskipisteekseen ja tarjoaa seitsemän järjestyksessä avattavaa skenaariota, joista esimerkiksi ensimmäisessä pyritään ohittamaan "Iceman" Räikkönen Span osakilpailun viimeisillä kierroksilla. Career Challenge on puolestaan tiivistetympi vaihtoehto uramoodille. Täyden kisakalenterin sijaan se kattaa kymmenen viiden kierroksen kilpailua. Samalla pyritään keräämään kolmen kisan jaksolla parempia sijoituksia kuin kulloinkin valittu Rival-vastustaja, jolta voi sitten kaapata tallipaikan itselleen. Näin jo yhden kauden aikana voi edetä peräpään tiimistä keskiluokkaan ja siitä lopulta aivan kärkikahinoihin.
Mitkään uusista pelimuodoista eivät ole varsinaisesti maata mullistavia, ja niiden sisältöä katsottaessa erityisesti Champion Moden rajallisuus jää hivenen kismittämään. Skenaarioita voisi olla tarjolla reilumminkin, eikä vain fiktiivisten tilanteiden muodossa. Tämä ei kuitenkaan vähennä sitä, että F1 2012:ta on varsin hauska ajaa ja uudet pelimuodot lisäävät valinnanvaraa siihen, miten pelistä voi nauttia.
Veteraanien ei huoli säikähtää, sillä syvyyttä ei ole onneksi verotettu lähestyttävyyden tieltä. Pelissä voi siis edelleen ajaa pitkiä kilpailuviikonloppuja ja pelata esimerkiksi co-op-uraa verkossa tallikaverin kanssa. Ainoastaan klassinen yksittäiskausien ajaminen on jostain syystä jäänyt suunnittelupöydälle. Ratkaisu hivenen ihmetyttää, mutta ei lopulta paina peliä paljoakaan, kun omalla kuljettajalla voi ajaa viisi täyttä kautta putkeen uramoodia.
Toisaalta pro-rintamalle ei ole tuotu mitään merkittäviä lisäyksiäkään. Esimerkiksi lämmittelykierrokset puuttuvat edelleen, eikä omista suorituksista tarjota nippelipitoista telemetriadataa. Siipien kulmien ja muiden säätöjen tekeminen on myös aavistuksen yksinkertaisempaa kuin Grand Prix -sarjan kaltaisissa huippusimulaattoreissa, mutta toisaalta kaikki tärkeimmät säädöt ovat edustettuina ja niillä on selvä vaikutus auton käyttäytymiseen.
Ja kuten todettua, ajaminen on hauskaa ja se on lopulta tärkeintä. Päivitetty fysiikkamoottori tarjoaa mukavan tuntuman tiehen ja saavuttaa tähän asti parhaimman tasapainon aerodynaamisen ja mekaanisen pidon välillä. Siten F1 2012 vangitsee sisuskaluja runnovan tunteen kurvailusta kahdensadan kilometrin tuntivauhdissa. Formulat eivät nyt luisu kovinkaan helposti suurissa nopeuksissa maavoimansa ansiosta, mutta hitaammissa mutkissa saa olla kaasun kanssa valppaana. Toisin sanoen ajokit eivät tunnu vain tavallisilta autoilta. Käytös ei kuitenkaan ole liian arvaamatonta tai tasapaksua. Codemasters hioo myös sarjan eliittiominaisuuksiin lukeutuvaa sääjärjestelmää. Olosuhteiden muutokset tapahtuvat nyt realistisemmin, eikä sadepilvi välttämättä peitä samaan aikaan koko rataa. Ominaisuus tekee rengasvalinnoista entistäkin kimurantimpia.
Kilpailutaktiikat ovat ehkä tärkein tekijä, joka erottaa F1 2012:n sellaisista genrehuipuista kuin Gran Turismo 5:stä tai Forza Motorsport 4:stä. Varsinkaan pitemmissä kilpailuissa F1-auton ratissa ei voi olla seuraamatta, mitä ympärillä tapahtuu. Olosuhteet muuttuvat, renkaat kuluvat ja varikolle tulokin olisi ajoitettava kilpailun kannalta järkevään paikkaan. Huonot valinnat sössivät koko kilpailun, kun taas tavallista parempi taktiikka voi olla jopa avain voittoon, vaikka oma talli ei aivan kärkijoukkoon kuuluisikaan. Uutena kerroksena taktikointiin on lisätty nyt myös jarrutasapainon säätö lennossa, mitä voi käyttää jarrujen optimointiin mutkakohtaisesti.
F1 2012 on kaikkinensa pätevä päivitys viime vuoteen verrattuna. Täysin uusiksi pistetty valikkografiikka antaa paketille selvästi tyylikkäämmän ilmeen, ajokokemusta on viety piirun verran eteenpäin ja pelimuotoja on aiempaa useampaan makuun. Pelin heikkous on lähinnä siinä, ettei siihen ole tuotu dramaattisesti lisää syvyyttä. Pelkkää uramuotoa pelaaville uudistukset voivat siten jäädä vähäisiksi, mutta vahvaan kilpailuelämykseen uppoutuu silti mielellään.
Katso F1 2012:n traileri