Fast & Furious Crossroads

Käytin 70 euroa rahojani peliin Fast & Furious Crossroads, jonka Bandai Namco julkaisi salavihkaa. Kyseessä on kuluvan vuoden toistaiseksi huonoin peli.

Hyviin elokuviin perustuvat videopelit ovat harvoin itse hyviä. Poikkeuksena voidaan mainita The Chronicles of Riddick: Escape From Butcher Bay, Golden Eye 007, X-Men Origins: Wolverine ja Mad Max. Tähän joukkoon Fast & Furious Crossroadsilla ei kuitenkaan ole mitään asiaa. Kyseessä on juuri niin huono lisenssipeli kuin odottaa sopii.

Emil (Peter Stormare) on paha vanha mies. Tosi paha. Hiukset on kammattu voilla, suun on mallintanut sellainen, joka ei ole koskaan nähnytkään tietokonetta, ja iho muistuttaa toffeeta. Tämän pahiksen rikollisliiga terrorisoi poliiseja kautta maailman, ja ainoa edes mahdollinen vastavoima on mekaanikko liian pienessä hihattomassa valkoisessa paidassa kera päheiden kavereidensa.

Fast & Furious Crossroadsissa pelaaja omaksuu Vienna Colen ja Cam Stonen roolit. Tarinan kuluessa näiden pelattavien hahmojen välillä vaihdellaan, ja heidän kanssaan (tai heitä vastassa) on Dom Torretto joukkioineen. Tarkoituksena on kaataa paha Emil. Tarina on ohuempaakin ohuempi, typerä ja laiskasti kirjoitettu siinä missä useat Fast & Furious -sarjan elokuvatkin. Hahmoina Vienna Cole ja Cam Stone ovat niin huonosti kirjoitettuja, että välivideoiden katsominen muuttuu tuskalliseksi. Pelaaminen tuntuu rangaistukselta.

Pelattavuuden osalta Fast & Furious Crossroads koostuu lineaarisesta autoilla tehtävästä toiminnasta. Pelaajan tulee joko kolaroida pahisten autoja (Chase HQ tai Burnout) tai tehdä jotain uskaliasta, kuten hypätä autolla, raahata isoa kassakaappia tai ampua nousukiidossa olevaa lentokonetta. Teoreettisesti toiminta sopii hyvin Fast & Furious -peliin, sillä homman nimenä on spektaakkeli autoilla tehtynä. Harmillisesti pelattavuus, fysiikkamallinnus, kenttäsuunnittelu, tekoäly, grafiikka ja vauriomallinnus ovat aivan kaameita.

Slightly Mad Studios on selvästi halunnut tehdä pelin nopeasti vain dollarinkuvat silmissään. Autot tuntuvat liukuvilta suurikokoisilta tiiliskiviltä, ja tehtävät ovat typeriä. Ideana on ainoastaan painaa kaasua, ajaa suoraan ja katsella, kun edessä olevat autot räjähtävät pienestäkin kosketuksesta. Paperilla pelaajan täytyy välillä paeta poliisia tai varjostaa pahiksia, mutta käytännössä muuta kuin kaasun painamista ei vaadita. Tekoäly ei ole testaamassa pelaajan kykyjä, ja näkymättömät seinät rajoittavat ajamista kaiken aikaa.

Graafisesti Fast & Furious Crossroads on kuluvan vuoden rumin korkeamman profiilin peli, ja varsin helposti. Fast & Furious Crossroads näyttää ulkoisesti neljä vuotta vanhalta huonolta mobiilipeliltä. Mukana on lisäksi runsaasti pelin rikkovia bugeja, joissa auto jää esimerkiksi pysyvästi nurkkaan jumiin, ja välillä peli jopa sammuttaa itsensä kesken menossa olevan tehtävän. Ainoaksi hyväksi puoleksi voi laskea sen, että Vin Diesel ja muut ovat lainanneet pelin omat äänensä.

Tämä sama studio on tehnyt muun muassa sellaiset loistavat pelit kuin Project Cars ja Project Cars 2. Siksi tuntuu ikävältä, että Fast & Furious Crossroads on niin surkea kuin se on. Pysy siis kaukana.