Microsoft päästi Gamereactorin kokeilemaan ennakkoversiota pelistä Forza Horizon 5, joka julkaistaan 9. marraskuuta PC:lle ja Xbox Series X:lle (ja S:lle). Pääsin kurvailemaan vapaasti Meksikossa, ja valitsemaan suoritettavaksi mitä itse halusin.
Kahden tunnin aikana tein viisi huomiota, jotka haluan kertoa.
Jo alkuruudussa kitaramusiikin saattelemana esitellään kauneimmat luonnonmaisemat, jotka videopelissä on koskaan nähty. Liikkeessä visuaalinen elämys jatkuu, kun ympäristö ja autot vuorovaikuttavat keskenään. Pelin aloitus on jo maailmalle näytetty, mutta jatko ei sekään paukkuja säästele.
Vanhemman pelimoottorin jälkiä on nähtävissä, mutta silti Forza Horizon 3 ja Forza Horizon 4 -pelejä pelanneet huomaavat heti eron. Yksityiskohtia on enemmän, kaikki on paremmin valaistu, ja heijastuksia riittää. Niin ikään paremmat partikkelitehosteet käyvät ilmeisiksi pölyn, hiekan, savun ja veden liikkuessa. Lisäksi rakennukset ovat aiempaa yksityiskohtaisempia, kun niiden editse kurvataan vauhdilla. Lisäksi sumennustehoste vahvistaa vauhdin tuntua. Piirtoetäisyys on todella pitkä, ja kauas horisonttiin näkee selvästi.
En olisi millään halunnut lopettaa pelaamistani 4K-kuvalla HDR ja tilaääni päälle kytkettynä.
Näyttävän grafiikan alla hyrrää hyvin tuttu Forza Horizon -kokemus niin hyvässä kuin pahassakin. Toisin sanoen ajaminen, tehtävät ja yleinen tunnelma ovat ennallaan. Uusi hahmonkehitys perustuu accolades-mekaniikkaan, jotka ovat omanlaisiaan haasteita, joilla avataan lisää kaikkea ajan kuluessa. Ydin on silti ennallaan, joten aiempien Forza Horizonien fanit ovat kuin kotonaan. Toisin sanoen voi hyvinkin olla, että myös tekoälyn käytös on ennallaan kisoissa. Näin ollen itse kisat saattavat olla melko tylsiä riippumatta siitä, miten monipuolisia radat ovat.
Paluun tekevät myös ei niin onnistuneet avatarit ja henkilöhahmot, olkoonkin, että se oma on nyt muokattavissa. Replay on sekin ennallaan, vaikka parantamisen varaa olisi ollut ottaen huomioon graafiset edistysaskeleet.
Toisaalta peli on alusta asti hyvin aktiivinen ja dynaaminen. Vaikuttavan ensivaikutelman ohella uusien autojen esittely on tehty tuoreella tavalla. Ja peli haluaa olla aiempaa villimpi sen suhteen, millaisiin tilanteisiin pelaaja laitetaan.
Kaikkea villiä on toki tehty jo neljässä aiemmassa pelissä, mutta vielä tässä onnistutaan. Ensimmäinen niin sanottu showcase-tapahtuma "On a Wing and Prayer" laittaa ajamaan kilpaa rahtikoneen kanssa. Suurimman osan kisasta pelaaja köröttelee neljäntenä, kunnes selviää, että ne kolme edellä olevaa ovat moottoripyöriä, jotka ulostautuvat koneesta pelaajaa haastamaan. Lopuksi sitten ajokit hylätään, ja maaliin ne liitelevät omissa liitopuvuissaan. Tällaisia mieleenpainuvia jaksoja on totuttu odottamaan Forza Horizonilta.
Tuore idea on myös valokuvaustehtävä "Horizon Promo". Kilpailijaa ei ole pakko päihittää, vaan kyse on ajamisesta hiekkamyrskyn silmään jeepillä, ja komean kuvan ottamisesta. Tehtävä itsessään on toki erilainen, mutta latausajat ovat liian pitkät. Olisin odottanut juuri päinvastaista nopeammalta SSD-levyltä. Odotusajat ovat luokkaa 50 ja 82 sekuntia, joten toivottavasti moinen korjataan. Muuten latausajat ovat selvästi lyhyemmät kuin ennen huolimatta aiempaa raskaammasta graafisesta esityksestä.
Viimeisen 20 minuutin aikana päätin ajella Forza Horizonin avoimen maailman päästä toiseen. Ja se oli kokemisen arvoinen reissu. Erilaiset maisemat, paikat ja säätilat henkivät todentuntua ja monipuolisuutta. Luonto tuntuu olevan läsnä kaiken aikaa. Teillä on aiempaa enemmän liikennettä, ja tämä tekee jotkin kisat aiempaa haastavammiksi. Onneksi ajaminen tapahtuu taas oikealla puolella tietä Australian ja Britannian jälkeen.
Näyttää siltä, että Meksikon maisemat täyttävät odotukset siitä, että Forza Horizon 5 on isompi kuin yksikään sarjan aiempi peli. Olkoonkin, ettei eroa aiempiin peleihin kauheasti ole. Odotan silti saavani irti lukuisia viihdyttäviä pelitunteja, kun peli aikanaan julkaistaan.