Fullmetal Alchemist: Brotherhood

Fullmetal Alchemist: Brotherhood seuraa hyvin löysästi mangan juonta. Aluksi seikkaillaan Edillä ja Alilla, mutta pelin kuluessa avautuu hiljalleen uusia hahmoja, jotka valottavat kukin hieman omaa osaansa tarinasta. Tarinankerronta on pelissä kyllä täysin lapsenkengissä, sillä juoni on sekava ja pirstaleinen. Käytännössä peli on joukko yhteen sidottuja taisteluja, jonka jälkeen lausutaan muutama sananen ja hypätään juonta reilulla kädellä eteenpäin. Itse en olisi tajunnut pelin tapahtumista yhtään mitään, ellei sarja olisi minulle entuudestaan tuttu.

Myös taisteleminen on yhtä tuskaa. Hahmot juoksevat ympäriinsä tyhjillä ja karuilla areenoilla ja mätkivät toisiaan turpaan. Peli mainostaa sisältävänsä "maaston strategista käyttöä taisteluissa", mutta tällaista en kyllä nähnyt missään vaiheessa. Toki jokaisella areenalla on muutama tynnyri, puu, pensas sun muuta ryjää, jotka haittaavat hieman liikkumista, mutta niillä ei ole mitään käytännön arvoa. Ne voi kiertää hyvin helposti tai sitten hyökkäykset sujahtavat niistä vain läpi. Aivoja ei pelissä tarvitse käyttää ja taistelut ovat vain tylsää "juokse vastustajaan kiinni ja rämpytä nappia" -tyyppistä hosumista.

Vaikka taisteluissa ei ole luvattua strategiasta otetta, ei se tarkoita etteivätkö ne voisi olla viihdyttäviä. Fullmetal Alchemist: Brotherhoodin kohdalla ei näin kuitenkaan ole, sillä viimeisetkin ilonrippeet vastustajien möyhentämisestä haihtuvat järjettömän tönkön ja viiveellä toimivan ohjauksen myötä. Hahmojen uskomatonta, kokonaista neljään eri suuntaan kykenevää liikkumista täydennetään mahtavasti puolen sekunnin viiveellä tapahtuvilla komennoilla. Ei sillä, ei se pelimekaniikka tästä juurikaan kärsi, sillä jokaisella taistelijalla on vain pari hyökkäysliikettä. Mukana on tietysti sarjasta tuttuja alkemiahyökkäyksiä, mutta ne ovat aika turhia. Useimmat viholliset ovat aivan liian vikkeliä kintuistaan ja välttävät alkemiataiat leikiten.

Pelin ainoa valopilkku on ulkoasu, sillä hahmot näyttävät ja kuulostavat esikuviltaan ja välivideot ovat nättejä. Valitettavasti liikkeessä kaikki henkilöt näyttävät lähinnä juoksevilta puupökkelöiltä, joten tältäkään osa-alueelta ei pisteitä juuri heru.

Fullmetal Alchemist: Brotherhood on fanituotteen irvikuva. Se yrittää tarjota sarjan ystäville mahdollisuuden osallistua alkemistiveljesten huimiin taisteluihin, mutta kun se samalla on suorastaan tuskallinen pelattavuudeltaan, eikä siitä tahdo saada huonon juonenkuljetuksen vuoksi mitään tolkkua, en näe mitään syytä koskea siihen edes pitkällä tikulla.