Poika löytää vanhan revolverin, ja pyytää vaariaan kertomaan aseen tarinaa. Vaari ei ole aluksi innostunut muistelemaan menneitä, mutta viimein suostuu pojan aneluun viskipullollista vastaan. Vaarin villin lännen legenda tuntuu kasvavan ja hurjistuvan sitä mukaan kun viskipullot tyhjentyvät.
Guns'n'Stories: Bulletproof on humoristinen räiskintä, jossa pelaaja pääsee elämään uudelleen viskihuuruisen revolverisankarin värikkäitä muistelmia. Sarjakuvamainen grafiikka antaa tilaa lennokkaalle toiminnalle, joka on otettu hauskasti huomioon VR-vapauksia silmällä pitäen. Pelaaja voi ampumisen ohella suojautua kohti ammutulta tulitukselta, väistellä sitä tai jopa torjua ammuksia omilla aseillaan. Monipuolisen toiminnan toteuttaminen jatkuvassa kuulasateessa menee jo liikunnasta, mutta erityisesti se saa tuntemaan itsensä legendaariseksi revolverisankariksi viskin aiheuttamien korostusten kera tietysti. Aseet ja toiminta nimittäin tuntuvat kasvavan ja erikoistuvan papan kasvavan humalatilan myötä. Pelaaja pääsee ampumaan vihollisten lisäksi muun muassa ilmaan heitettyjä tai ympäristöä tuhoavia räjähteitä varsin mielikuvituksellisissa ympäristöissä.
Silmistä kuvatussa ammuskelussa ei päästä itse liikkumaan muuta kuin paikoillaan väistellen. Move-ohjaimilla käsitellään aseita, jotka muuttuvat revolvereista mitä erikoisimpiin tykkeihin tilanteiden mukaan. Koska juuri paikallaan ammuskelu on pelin ydin, on outoa huomata, kuinka epätarkalta se tuntuu. Yleensä VR-räiskinnöissä kohteeseen osuminen tulee kuin luonnostaan, mutta Guns'n'Stories: Bulletproofissa varsinkin kauempana olevia viholaisia on todella vaikea rei'ittää. Ammusjuovia seuratessa näyttäisi, että peli pitää aseita jotenkin vinossa niiden asentoon nähden, jolloin kuulia pitää suoltaa huomattavasti enemmän korjatakseen virheasennon. Suurimmat ongelmat tulevat kahden käden aseista, joiden hallinta on toteutettu oudosti toisen kapulan hallitessa aseen perää ja toisen kapulan aseen piippua. Tällä menetelmällä osuminen kohteeseen on jo todellista arpapeliä, ja pelillinen hauskuus muuttuu totiseksi vääntämiseksi, sillä välillä ase vääntyy täysin odottamattomiin asentoihin tai jopa ympäri. Osittain tämä johtuu siitä, että Move-kapuloiden ollessa peräkkäin linjassa häviää toinen ohjaimista toisen taakse, jolloin Playstationin kamera hävittää sen seurannan. Onneksi pelissä eivät kuulat lopu kesken, vaan aseilla voi paukutella vapaasti niin paljon kuin sielu sietää latauksen tapahtuessa pienellä tauolla liipaisimen rämppäyksestä. Aseilla kohti tulevien ammusten torjuminen onnistuu sihtausta tarkemmin, ja on hauskaa vaihtelua pelkän ampumisen lomassa.
<newpage>
Hilpeää tunnelmaa vahvistamaan Guns'n'Stories: Bulletproofiin on väännetty tyylikkäät grafiikat. Värikylläinen sarjakuvamaailma on juuri oikeanlainen ajan kultaamiin ja viskin vahvistamiin villin lännen muistoihin, jossa räikeät realistisuuden ylilyönnit ovat läsnä. Tasot ovat kivan rikkaita kaikesta roinasta, ja hahmoilla on persoonaa sekä ilmeeseen sopivaa näyttävyyttä. Harmillisesti hahmojen animointi on varsin lapsen kengissä ja yleisesti töksähtelevää. Peli rullaa kivasti tavallisella Playstation 4:llä. Olisin vain toivonut, että pelkän paikalla seisomisen sijaan pelissä olisi voinut olla edes niin sanottua raideliikkumista eteenpäin. Tällaisenaan ampumisesta jää väkisin tunne, ettei kaikkea potentiaalia ole saatu materiaalista irti.
Grafiikan vastapainoksi ääniefektit eivät yllä kovin korkealle tasolle ääninäyttelyä lukuun ottamatta. Ymmärrän tietynlaisten animaatioääniefektien käytön ilmeen puolesta, mutta järeimmätkin aseet pelissä kuulostavat varsin ponnettomilta. Kokonaisuudesta puuttuu sitä oikeanlaista potkua, mitä tarinan pappa kiikkutuolistaan julistaa. Sentään itse ääninäyttely on osuvaa. Varsinkin isovaarin ääni vääntää juuri oikeanlaisella asenteella nuoruusvuosien ruudinkatkuisia muistoja villistä lännestä.
Guns'n'Stories: Bulletproofin idea on juuri oikeanlainen VR-maailmaan tarkoitettuun hauskanpitoon. Harmillisesti toteutus on jäänyt hiukan puolitiehen. Nuhaiset ääniefektit ja paikallaan seisomisen voi vielä antaa anteeksi, mutta epätarkka sihtaus syö väistämättä tunnelmaa tehden pelistä hetkittäin jopa rasittavan vaikean. Onneksi asiaa korjaa loputtomat kuulat, joten pahisten poksuttelu ja kuulien torjuminen värikkäässä villissä lännessä on loppujen lopuksi ihan rattoisaa ajanvietettä.
