Harry Potter: Quidditch Champions ja huiputushuispaus

Huispausteemaisia pelejä on ilmestynyt lukuisia, ja varsinkin yleisinä Harry Potter -seikkailupelien minipeleinä syntyneitä tekeleitä. Quidditch Champions pyrkii kuitenkin räjäyttämään pankin korkeatasoisella panostuksella. Mutta riittääkö se?

Huispauksen säännöt ovat useimmille tutut, ja ne ovat kerta kaikkiaan älyttömät. Varsinaisella peliareenalla seilaa kolme jahtaajaa, joiden tehtävänä on saada pelipallo eli kaato yhteen kolmesta renkaasta. Heidän kiusanaan ovat maalivahti eli pitäjä sekä lyöjät, jotka pyrkivät tuottamaan kaikille muille pelaajille kipua lyömällä heitä metallisella ryhmypallolla.

Varsinaisena kentän kuninkaana on etsijä, jonka tehtävänä on löytää kentältä pieni kultainen sieppi. Alkuperäisessä huispauksessa ottelu päättyy vasta siepin sieppaamiseen, ja se tuottaa joukkueelle peräti 150 pistettä. Kun kaatojen tuottamat maalit nettoavat ainoastaan 10 pistettä, ovat useimmissa tilanteissa varsinaiset kentän tapahtumat aivan tarpeettomia, sillä siepin napannut joukkue voittaa lähes poikkeuksetta, ellei piste-etumatka ole valtaisa. Lisäksi ottelut eivät pääty ennen siepin nappaamista, jolloin ottelun kesto voi olla mitä vain muutamista sekunneista kuukausiin.

J.K. Rowlingin luomat säännöt ovat monella tapaa päättömät, ja niiden tarkoitus alkuperäisissä kirjoissa onkin pilkata brittiläistä koulu-urheilukulttuuria. Kun niistä yrittää tehdä vakavan ja tasapainoisilla säännöillä varustetun ottelun, ollaan kuitenkin ongelmissa. Miten ratkaista etsijän totaalisen ylivoimaisen tärkeä asema joukkueessa?

Unbroken Studios on tehnyt rohkean ratkaisun, jossa säännöt taiotaan uudenlaiseen asentoon ja tarjolla on muokattua huiputushuispausta. Ensimmäinen tärkeä muutos on se, että siepin nappaamisesta saa ainoastaan 30 pistettä. Tämä muuttaa toiminnan luonteen täysin, sillä nyt myös jahtaajien toiminnalla alkaa olla merkitystä.

Toinen suuri muutos on ottelun kesto. Nyt kamppailu jatkuu joko viiden minuutin ajan tai kunnes toinen joukkue saavuttaa 100 pistettä. Tämä on oikein kohtuullinen kompromissi, sillä jopa kahden siepin nappaaminen ei välttämättä ole tarpeeksi voittoon, jos kenttäpeli ei muutoin toimi.

Kolmas muutos on lyöjien lukumäärän pudottaminen yhteen. Tämäkin on kohtuullista, sillä vaikka vastustajien joukkueen ruhjominen sairaalakuntoon on omalla tavallaan tyydyttävää, on yksikin lyöjä aivan riittävästi tuhoa tuottava avainpelaaja.

Lisäksi pitäjälle on keksitty lisätehtäviä pelkän maalirenkaiden vahtaamisen lisäksi. Kun kaikki huomio ei ole keskittynyt torjuntaan, voi pitäjä heittää kentälle oman joukkueen vauhtia buustaavia kiihdytysrenkaita, jotka avaavat hyökkääjille oikotien kohti vastustajan päätyä.

Todella erikoisena ratkaisuna pelaaja joutuu ohjastamaan aina samanaikaisesti kahta roolia. Toinen kenttäpelaaja on aina jahtaaja, toinen taas lyöjä, pitäjä tai etsijä. Etsijän rooli aktivoituu vasta, kun sieppi saapuu kentälle. Kun pelaaja keskittyy yhteen rooliin, hoituu toinen tekoälyn ohjastamana. Näin jopa nettimoninpelissä puolet kenttäpelaajista ovat aina kullakin hetkellä tietokoneen ohjauksessa.

Tämä tekee ohjaamisesta levotonta ja kaoottista. Käytännössä suurimman osan ajasta huomasin, että jumituin pelaamaan vain yhdellä peliroolilla, sillä hyppääminen lennosta toisen hahmon luudan selkään ainoastaan rikkoo jatkuvuuden tunteen, varsinkin jos hahmo on keskellä tiivistä kamppailua. Täyttä kuuden pelaajan ottelutilaa on lupailtu tulevissa päivityksissä, joten en ole aivan varma, onko kyse palvelinkapasiteetin puutteesta vai jostain erikoisesta suunnitteluratkaisusta.

Ilmankin tuplavastuuta tunnelma luudan selässä on paikoin kuin hävittäjän ohjaimissa. Ympärillä tapahtuu jatkuvasti ja paljon jokaisessa avaruuskulman suunnassa. Kaato ja muut pelaajat saattavat olla missä suunnassa tahansa, ja pahimmassa tapauksessa pelaaja voi saada vielä ryhmystä päähänsä.

Meno on muutenkin todella fyysistä, sillä myös muut kuin lyöjät saavat rökittää ketä tahansa pelaajia lähes missä tahansa pelitilanteessa. Itse pelasin suurimman osan ajasta nimenomaan lyöjän roolissa, sillä halusin olla Blood Bowl -ottelun antavassa, en vastaanottavassa päässä.

Perustaktiikka vihollisjoukkueen murjomisessa on ensin syöksyä pitäjän kimppuun ja runnoa maalivahti tajuttomaksi. Kun maali on avoin, voi huomiota jättää hieman muihinkin pelaajiin. Oikeaoppinen taktiikka on tietysti asettua maalivahdin selän taakse ja yllättää hänet takaapäin metallipallon pääosumalla. Kun sieppi ja etsijät ilmestyvät kentälle, jää ainoaksi prioriteetiksi vastustajan etsijän teurastaminen. Oi iloa!

Ryhmyt eivät ole mitenkään voittamattomia, sillä pelaajaa varoitetaan lähestyvästä pallosta, jolloin väistö on mahdollista nopeilla reflekseillä. Terveydenkään tippuminen nollaan ei ole maailmanloppu, sillä meno jatkuu muutaman kymmenen sekunnin kuluttua. Varapelaajia ei tosin tunneta, joten huilitauon aikana joukkue pelaa alimiehityksellä.

Muillakin hahmoilla on omat hauskuutensa, esimerkiksi etsijänä pelaaminen on todella intensiivistä touhua. Siepin perässä syöksyily vaatii tiukkoja refleksejä ja hyvää tattituntumaa, varsinkin kun etsijä tietää aina olevansa lyöjien ykkösmaalitauluna. Oikeastaan ainoa hieman rauhallisempaa peliä nauttiva rooli on pitäjä, joka saa keskittyä maalin vartiointiin ja pelin rakentamiseen kiihdytysrenkaiden avulla.

Quidditch Champions on ehdottomasti paras tähän asti julkaistuista huispauspeleistä. Kyseessä on nimenomaan urheilupeli, joka pyrkii luomaan omanlaisensa ainutlaatuisen urheilutunnelman ja säännöstön Rocket Leaguen tapaan. Tässä onnistutaan, sillä kyseessä on ehdottomasti pelattava ja pelaamisen arvoinen julkaisu.

Kuitenkaan aivan samanlaista timanttia kuin Rocket League ei ole tarjolla. Pärjääminen verkkopeleissä vaatii ehdottomasti kurinalaista opettelua ja taitoa, mutta en jaksa uskoa tämän aivan lentävän samanlaiseen legendaariseen taikapiiriin. Toiminta on usein melkoista jo kaksiulotteisilla pelipinnoilla, mutta huispauksen kolmiulotteinen maailma on jo avain omissa sfääreissään. Mutta toisaalta, Quidditch Champions on yksi harvoja pelejä, joissa pelaaja pääsee eliminoimaan Harry Potterin tai kenet tahansa katraan ärsyttävimmistä hahmoista ihan luvan kanssa.