Hyrule Warriors: Age of Calamity

Nintendo Switchin supersuorittu The Legend of Zelda: Breath of the Wild aloittaa sekasortoisesta, sodantäytteisestä tilanteesta. Age of Calamity näyttää, miten tähän päädyttiin ja ketä saa syyttää. Samalla pätkitään Dynasty Warriors -pelisarjan tyyliin kymmeniätuhansia pikkupahiksia poikki ja pinoon.

Spoilereiden välttämiseksi käsitellään juonta vain lyhykäisesti. Age of Calamity kertoo nimensä mukaisesti tarinan Calamity-nimisen massiivisen tuhon synnystä ja sen vaikutuksesta Breath of the Wildin tarinan alkuun noin 100 vuotta myöhemmin. Kaikille tuttujen Linkin ja Zeldan lisäksi porukkaan liittyvät mukaan Impa sekä neljä myyttistä sankaria Daruk, Revali, Urbosa ja Mipha - kukin selkeästi omanlaisine kykyineen ja taistelutapoineen. Jokaisella on lisäksi jotain annettavaa pelin pääjuonelle ja sen lopussa häämöttävälle ratkaisulle.

Age of Calamity ei ole Nintendon itsensä tekemä, vaan siitä on vastuussa niin sanottujen "musou"-pelien luoja Koei Tecmo ja Omega Force. Näille peleille on ominaista, että yksi tai useampi sankarihahmo pistää yhden ainokaisen puoliavoimen kentän aikana satoja tai tuhansia pikkuvihollisia kanveesiin mitä erikoisimmilla tavoilla. Age of Calamity ei kuitenkaan ole ensimmäinen kaltaisensa Zelda-sarjan peli - se kunnia kuuluu 2004 julkaistulle Wii U -peli Hyrule Warriorsille, josta julkaistiin onnistunut uusioversiointi myös Switchille. Molempien pelimekaaninen ydin on sama, mutta tarinallisesti ja ulkoasullisesti ne poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Kaikkien miekkasankareiden arkkivaari Link edustaa sankarikatraan perinteisintä osastoa. Miekan ja muiden Breath of the Wildista tuttujen aseiden sekä kilven kanssa taisteleva hiippanuttu viihtyy lähikontaktissa vihollisen kanssa ja hyödyntää myös Sheikah-laatan maagisia ominaisuuksia BotW:sta tutuilla tavoilla. Zelda puolestaan käyttää erikoista iskujen yhdistelmiin nojaavaa taistelutapaa, jolla hän luo taistelukentälle erilaisia esteitä ja apureita. Impan kyvyt ovat taas näistä kahdesta erilaisia, ja jokaisella neljällä myyttisellä sankarilla on omat erikoisuutensa lentämisestä alkaen. Jos yhdellä hahmolla tappeleminen alkaa tympiä, toisen opettelu ja simppeleiden iskusarjojen sisäistäminen virkistää kummasti.

Musou-pelien haaste ei yleensä piilekään siinä, etteikö pelaaja pärjäisi täysin ylivoimaisen hahmonsa kanssa perusvihollisille. Menestykselle tärkeämpää onkin sijoittua oikein, liikkua nopeasti ja keksiä pomovihollisten heikot kohdat. Muu taistelukenttä ei nimittäin pysähdy pelaajaa odottamaan, eikä kaikkialla voi olla yhtä aikaa. Priorisointi ja tietokoneen ohjastamien kavereiden käskyttäminen tai näiden haltuunotto pelaajan komennettavaksi kannattaakin sisäistää välittömästi. Ja jos tekoälyttömyyteen kyllästyy, kotisohvalle voi ottaa kaverin mukaan jaetun ruudun moninpeliä vääntämään. Tehtävien päätyttyä palataan Breath of the Wildista tutunnäköiselle kartalle väsäämään parempia (ei-tuhoutuvia) aseita, juttelemaan kauppiaiden kanssa, kokkaamaan tehoja nostattavia sapuskoja ja valitsemaan seuraavaa tehtävää. Jos pääjuonen kanssa on jumissa, aiempia tai helpompia tehtäviä toistamalla voimatasot saa taas kohdilleen.

Breath of the Wildista napattu tyylitelty ulkoasu toimii Age of Calamityssäkin. Sekä hahmot, viholliset että tapahtumapaikat ovat välittömästi tuttuja ensimmäistä pelanneille tai pelivideoita katsoneille. Sama pätee myös audiopuoleen, joka on täynnä tuttuja ääniefektejä, vihollisen murahduksia ja taustamusiikkia. Tähän liittyy myös pelin ylivoimaisesti heikoin linkki - sen suorituskyky Switchillä. Se nimittäin tökkii etenkin tiettyjen hahmojen kovimpien erikoisiskujen yhteydessä pahasti yksinpelissä ja todella, todella pahasti moninpelipuolella muuttaen eeppisen kohtauksen diashowksi. Tökkiminen oli ajoittain niin pahaa, että vanha Huryle Warriors oli pakko käynnistää verrokiksi ja testata, oliko tilanne yhtä paha silloinkin. Testin perusteella Age of Calamityn koreampi ja yksityiskohtaisempi ulkoasu on toteutettu ikävästi suorituskyvyn kustannuksella. Toivottavasti tätä saadaan vielä korjattua tulevaisuudessa päivityksillä, sillä toiminnan sujuvuus tällaisessa eeppisten mittasuhteiden pelissä on äärimmäisen kriittistä.

Hyrule Warriors: Age of Calamity on Zelda-fanille lähes pakollinen ostos, mikäli haluaa kokea itse, miten Breath of the Wildin alkutilanteeseen päädyttiin. Siinä on paljon pureskeltavaa ja tekemistä, mutta samalla on todettava, että toistoon usein taantuva Dynasty Warriors -perintö ei ole kaikkien mieleen. Parhaimmillaan se onkin pienemmissä pätkissä, jolloin yksinkertaisten iskusarjojen toistaminen ei pääse vielä nyppimään.