Pari vuotta sitten tamperelaisen 10tonsin julkaisema ja äärettömän sympaattinen Joining Hands -pulmapeli saa viimeinkin jatkoa. Perusidea on edelleen entisensä, mutta soppaan on sotkettu tietysti uusia käsiä.
Hyvin kepeällä, meteorin putoamiselsta alkavalla juonella varustettu Joining Hands 2 jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla tiellä. Söpöt "peablinit" kaipaavat edelleen toistensa läheisyyttä, joka saavutetaan saattamalla kaikkien kädet yhteen. Eri peablinit käyttäytyvät eri tavoin. Tavallinen vihreä otus kääntää käsiään vieruskavereiden suuntaan. Keltaisen kädet osoittavat aina jäykästi kahteen suuntaan, mutta sitä voi pyöritellä ympäri sopivan vinkkelin löytämiseksi.
Uutukaisina löytyy mm. jääkimpaleen näköinen pikkukaveri, joka haluaa olla joko kentissä normaalisti esteinä toimivien kivien päällä tai niiden vieressä. Punainen karvapallo ei ujouttaan siedä yhtään enempää vieruskavereita, kuin sillä itsellään on käsiä. Kaikesta tästä saadaan eri kenttiin vaihtelevia haasteita, joissa pyritään löytämään käsi kaikille. Uusi peablin esitellään jokaisen uuden jakson alussa ja niiden käyttöä havainnollistetaan ensimmäisissä kentissä selkeästi.
Teema on hieman edellisosaa kevyempi, sillä nyt peablinit eivät näytä olevan lähes hermoromahduksen partaalla pelottavassa metsässä. Kättelyitä vailla otukset vaikuttavat lähinnä uneliailta. Muutos on linjassa muutenkin entistä lapsiystävällisemmän suuntauksen kanssa. Vaikeita kenttiä varten löytyy vihjenappi ja muutenkin kokonaisvaikeustaso tuntuu ykkösosaa kevyemmältä. Kentät on punottu nyt yhdeksi pitkäksi reitiksi, jota pitkin eteneminen on varsin joutuisaa. Nuoremmalle väelle ja vanhemmille tämä ratkaisu yhdistettynä aikarajattomuuteen ja väkivallattomuuteen sopii varmasti. Haastetta kaipaavat edellisosan veteraanit saattavat hieman pettyä etenkin alkupään sujahtaen läpi meneviin tasoihin.
On toisaalta ymmärrettävää, että 10tons on halunnut hakea söpölle ulkoasulle vastaanottavaista yleisöä muokkaamalla hieman peruskonseptia. Värikäs ja pirteä tyyli toimii edelleen loistavasti ja eri peablinien ominaisuudet luovat mahdollisuuksia monenlaisiin pulmiin ja niiden ratkaisuihin.
Allekirjoittanut olisi toivonut hieman kireämpää vaikeustasoa tai mahdollisesti erillisiä haastekenttiä, joissa aivonystyröitä olisi joutunut hieromaan vähän pidempään. Juuri ne kentät keräsivät kaveripiirini parissa eniten kilpailuhenkisyyttä ja intoa "kokeilemaan sitä vielä kerran". Toivottavasti näitä nähdään sitten vaikka päivitysten myötä. Nykymallissaan Joining Hands 2 on joka tapauksessa erinomaista viihdettä esimerkiksi vanhemmille, jotka hakevat yhteistä pelattavaa lastensa kanssa, tai niille, jotka vain nauttivat pelin tarjoamasta stressittömästä ja rennosta ilmapiiristä.
