Jotun: Valhalla Edition

Kunniakkaasti elänyt ja taistellut hurja naisviikinkisoturi Thora, kokee äkillisen ja kunniattoman kuoleman. Tämä tarkoittaa, että Valhallan kultaiset portit eivät aukea hänelle. Tulisieluiselle taistelijalle tällainen nöyryytys ei käy päinsä, joten Thora aikoo todistaa arvonsa soturina ja oikeutensa astua ylistettyyn tuonpuoleiseen. Thora aloittaa vaarallisen matkansa kohti kultaisia portteja Jumala Odinin armosta, aseinaan ainoastaan kirkkaasti palava soturihenki ja kahden käden kirves.

Jotunissa yhdistyy hienosti indiepelitalon tuotoksen parhaat puolet. Niukemman budjetin sanelema kekseliäisyys, rakkaudesta syntynyt vahva tunnelataus sekä retrohenkinen erilaisuus ovat kaikki miellyttävästi läsnä pelissä. Isometrisestä vinkkelistä kuvattu hack'n'slash -tyylinen seikkailu sisältää rentoja aivopähkinöitä ja hauskoja hahmoja upeassa audiovisuaalisessa paketissa. Muinaisen norjalaisen soturikulttuuritunnelman vahvistaa oivasti mystinen viikinkikieli hahmojen puheena, sekä tunnelmalliset ja tilanteisiin sopivat musiikit.

Pelissä liikuteltava naisviikinki Thora tottelee napakasti napinpainalluksia. Perinteisen tattiliikkumisen lisäksi hahmon toiminnat on pyritty minimoimaan, mikä istuu hyvin pelin tyyliin ja vauhtiin. Yhden normaali- ja yhden tehoiskun lisäksi, pelaaja voi pyöräyttää Thoran vaaran alta suojaan ja käyttää kentistä löydettyjä jumalavoimia taistellessaan monimuotoisia olioita vastaan.

Pelin graafinen ilme on toteutettu käsin piirtämällä ja lopputulos on hurmaava. Väripalettien käyttö ja vähäfreimiset animaatiot ovat kuin suoraan 80-luvun piirretyistä. Erityisesti tasojen loppuviholliset ihastuttavat liikkeillään sekä olemuksillaan ja koskettavat Sky channelin äärellä varttuneita pelaajia syvältä. Tämän takia olisikin ollut kiva nähdä myös itse pelin päähahmo vähän suurempana, jotta kaikki hänen yksityiskohtansa tulisivat paremmin esiin, kuten se, että kyseessä on nainen.

Koska pelin ohjeistus on jätetty minimiin, tarkoituksella sokkelomaiset kentät saattavat turhauttaa alussa. Myös haastetta tarjoavat loppuviholliset eivät päästä pelaajaa turhan helpolla ja enteilevät ongelmia jatkossa. Peli kuitenkin valloittaa puolelleen matkan edetessä ja tunnelman kasvaessa. Varsin yksinkertaiseen pelattavuuteen tykästyy varsinkin kun kentät tarjoilevat lisää energiaa ja parempia jumalavoimia käytettäväksi. Kymmenen monipuolista tasoa loppuvihollisineen saavat päätöksen harmillisen nopeasti (noin 5 tuntia), jättäen pelaajan haluamaan lisää viikinkiseikkailuja.

Jotun on yksi helmistä indiepelien meressä. Sen piristävän erilainen tarina, vahva tunnelma ja upea ulkoasu pitävät pelaajan kiinni kirveenvarressa napakasti. Pelin Valhalla -edition sisältää erillisen jumalahaasteosion, jossa pelaaja voi ottaa mittaa pelin haastavista loppuvihollisista ilman seikkailua ja vielä vaikeammalla tasolla. Jos siis hikikarpalot eivät irronneet peruspelissä, niin viimeistään Valhalla moodi saa muinaiset viikinkipuheet muuttumaan nykypäivän rehdiksi suomikiroiluksi. Impress the Gods!