Lara Croft and the Guardian of Light

Guardian of Light on melkoinen hyppy tuntemattomaan. Peli on radikaalisti edeltäjistään poikkeava niin isometrisen kuvakulmansa kuin toimintapelimäisen ohjaustapansa puolesta. Mutta silti se on samalla vanhaa Tomb Raideria parhaimmillaan: tiukkaa toimintaa ja sitä rytmittäviä aivopähkinöitä muinaisten temppelien varjossa. Yksinkään ei enää varjojen valtakuntia koluta, vaan peli tarjoaa täyden yksinpelin lisäksi parasta yhteistyötoimintaa pitkiin aikoihin. Kaksi päätä ratkoo ongelmia toisin kuin yksi, ja tuttuihin palikkapeleihin on saatu samalla uusia kikkoja.

Peli neljätoista suurta kenttää kattavat teemoiltaan kaikki pelisarjan kulmakivet. Viidakot, muinaiset haudat ja tulivuorikentät ovat täynnä kerättävää ja löydettävää. Kentät on suunniteltu hyvin, ja pääsääntöisesti jokainen niistä sisältää hyvässä suhteessa suoraa toimintaa, pulmien ratkaisua ja tasoloikintaa. Yhden kentän läpäisee aivosolujen aktiivisuudesta ja tähtäystatin liukkaudesta riippuen 10-40 minuutin sisään. Uudelleenvierailuun kannustetaan eritasoisilla haasteilla, kuten vaikkapa vieritettävän palikan siirtämisellä tulionkaloon alta 30 sekunnin. Kentistä löytyy myös erityisiä haastehuoneita, jotka tarjoavat etenkin moninpelissä hienoa pähkäiltävää, jos kaikki bonusesineet haluaa kantaa mukaansa. Ympäristöä voi lisäksi käyttää pelin monituisia vihollisia vastaan. Nuoliansa voi rei'ittää Ms Croftin sijaan ryhmän jättiläishämähäkkejä ja valtavalla kivenjärkäleellä pehmittää muinaisen loitsumaakarin mureaksi.

Ohjattavuus on Laralla kohdallaan. Vasen tatti ohjaa, oikea tähtää ja liipaisin vapauttaa lyijyä. Apuna on lisäksi kaukoräjäytettäviä pommeja, jotka eivät ehkä sovi teemaan mutta tyyliin sitäkin paremmin. Yhteistyötilassa haudanryövääjää auttaa muinainen Totec-soturi, joka tuplapistooleiden sijaan viskoo erittäin tyydyttävästi isoja keihäitä. Vahingon lisäksi ne tarjoavat Laralle hyppyalustan vaikeisiin paikkoihin pääsemiseksi. Hänellä on lisäksi kilpi projektiileilta suojautumiseen ja kaverin auttamiseen korkeille kielekkeille. Kaksikon kauniimpi osapuoli voi tehdä Totecille sillan tarttumaköydellään tai heijata itseään uusille tasoille. Erilaisten yhteistyökombinaatioiden määrä on valtava, ja niitä käytetään tehokkaasti hyväksi. Hyvänä puolena luoville yksilöille yhteen ongelmaan ei välttämättä ole vain yhtä ratkaisua. Molempia hahmoja käytetään tehokkaasti koko pelin ajan, eikä sooloilulle jää sijaa.

Hieman yhdentekevää tarinaa lukuun ottamatta paketista on vaikea löytää moitteen sijaa. Sekä yksin- että moninpeli on huolella rakennettu. Tasapaino räiskinnän, aarteenmetsästyksen ja ongelmanratkonnan välillä on hieno kautta koko pelin. Audiovisuaalinen anti ei kenties ole päätäräjäyttävän upea, mutta se on funktionaalinen. Crystal Dynamics on ottanut Tomb Raiderin parhaan palat, ja kasannut sen uuteen, pelisarjaa elvyttävään muottiin.