Suomi
Gamereactor
arviot
Lords of the Fallen (2014)

Lords of the Fallen

Harkitse ennen huitomista.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Neljännen tunnin kohdalla meinasin heittää ohjaimen seinään ja ilmoittaa, etten voi arvioida tätä peliä. Sitten lepäsin, otin rauhallisesti ja pieksin pomon satanolla niin että kypärä heilui. Kaatuneiden lordit eivät kaadu hätäilemällä.

On epäreilua arvioida uutta peliä vain vertaamalla sitä vanhoihin, joten otetaan asia pois alta heti kättelyssä niille, joita se kiinnostaa. Lords of the Fallen ei ole Dark Souls 2.5 tai Next-Gen Demon's Souls. Se on oma, itsenäinen tuotteensa hyvine ja huonoine puolineen. Vaikutteita Deck 13 Interactive on ottanut monista lähteistä, mutta frankfurtilaisia ei voi syyttää kopioimisesta sen enempää kuin muutakaan studiota, joka lähtee tekemään genreuskollista peliä.

Lord of the Fallenin heikot puolet paljastuvat heti ensimmäisten minuuttien aikana hahmonluonnin ja päähenkilön esittelyn aikana. Hahmonluonti on hyvin pintapuolinen, eikä jätä pelaajalle ilmaisunvapautta tai suuresti säädettävää. Kolmesta hahmoluokasta ja kolmesta magian tyylistä valitaan kombo, joka määrittää lähinnä hahmon aloitusominaisuudet. Jos esimerkiksi valittu soturi + suojeleva taikuus -linja ei toimi, tulevat kykypisteet voi upottaa voiman sijasta vaikka nopeuteen. Kosmeettista muokkausta ei ole, sillä päähenkilönä romppaa aina sama jäyhä Harkyn. Maailma on uhattuna, paha nousee pohjoisesta/helvetistä/Satakunnasta ja niin edelleen. Protagonisti edustaa jälleen kerran sitä piljoonaan kertaan nähtyä yrmeää antisankariklisettä, jonka soisi jäävän menneisyyteen. Harkyn on periaatteessa Ihan Kaikista Hirvein Rosvo ja Kelmi, mutta tätä ei käytetä ajoittain esiintyvissä juonipätkissä kuin nimeksi. Lisäksi herran ääninäyttelijä heittelehtii yhdentekevän ja liikaa yrittävän välillä harmillisen usein. Tarinan takia Lords of the Fallenia ei kannata hommata.

Parempaan suuntaan onneksi mennään, jahka peli pääsee kunnolla käyntiin ja Harkynin interaktiotapa vaihtuu dialogista teräaseisiin. Pelin normaalia korkeampi vaikeustaso asettaa hätiköivän pelaajan nopeasti selkä seinää vasten ja kirveen kallosta läpi. Vastustajia ei ole montaa, mutta lähes jokainen on kykeneväinen lopettamaan Harkynin pyristelyt pikaisesti, jos torjunnat ja väistöliikkeet unohtuvat taistelun tuoksinnassa. Etenkin alkuvaiheessa hieman monimutkaisia kontrolleja opetellessa pataan voi tulla pikaisestikin, kun jääkaappipakastimen kokoinen kuolemanritari huitaisee laakista puolet elinvoimamittarista eetteriin. Yrittäminen ja virheistä oppiminen pitää hakata takaraivoon nopeasti, jos ei halua olla jatkuvasti latailemassa edellistä tallennuspaikkaa. Kun pelin normaalimäiskettä hitaampi ja harkintaa vaativa tyyli on selkärangassa, pahempikin karpaasi kaatuu ilman kirosanoja.

Tämä on mainos:
Lords of the Fallen (2014)Lords of the Fallen (2014)

Örkkien kepittämiseen on tarjolla montaa erilaista asetta tikareista valtaviin sotavasaroihin asti. Mitä suurempi leuku, sitä hitaammin Harkyn sitä heiluttaa. Sama pätee haarniskoihin. Mitä enemmän panssaria ukko ronttaa mukanaan, sitä hitaammin pelaaja liikkuu ja väistelee. Joidenkin pomomatsien aikana jatkuvan kuolemisen sijaan saattaa olla fiksumpaa vaihtaa kevyempään sotisopaan ja vikkelämpään aseeseen, jos ei mieli kerätä sisuskalujaan lattialta joka viides minuutti. Normaalin ja voimakkaan iskun lisäksi Harkyn voi suorittaa kierähdyshyökkäyksiä, hyppyiskuja, kilvellä mottaisuja ja niin edelleen. Osa pomoilta tippuvista aseista sisältää lisäksi jonkin erikoiskyvyn, joka nostaa ne tavallisen palkkiorojun yläpuolelle. Iskuvalikoima on varsin riittoisia pelin tarpeisiin. Pätevä pelaaja oppii nopeasti ketjuttamaan iskuja puolustusliikkeiden kanssa pitkäksi ja rytmikkääksi yhdistelmäksi.

Kirveiden ja kihveleiden lisäksi Harkynillä on käytössään maaginen hansikas ja tukku taikuutta. Molemmat käyttävät varsin rajallista magiamittaria, joten räiskinnäksi peli ei missään vaiheessa taannu. Hansikkaalla voi räiskiä tuikkusädettä ja kranaattitulta. Lapasta tuunaamalla sen saa vaikka syöksemään tulta. Taikuus sisältää valitusta linjasta riippuen suojaavia ja parantavia loitsuja sekä erikoisempia kykyjä, kuten Mimic-taian. Mimic kopioi Harkynin tekemät liikkeet ja mahdollistaa osaavan pelaajan käsissä makoisia yhteishyökkäyksiä. Taiat ja hansikas kärsivät hieman tarpeettoman hitaasta operoinnista, joten tiukoista tilanteista ne eivät pelaajaa pelasta. Ne toimivatkin ennen kaikkea taistelun aloittavina iskuina, joissa yleensä epäreilua lähtötilannetta voi tasoittaa.

Pelin vaikeustaso tuntuu helpottuvan sekä sitä mukaan kun pelaaja poimii pohjattomaan säkkiinsä lisää tavaraa että oppii selättämään hieman rajallisen viholliskaartin eri edustajia. Lords of the Fallen ei tunnu sadistisen vaikealta, kunhan pelin tyylin on sisäistänyt. Äkkikuolemat ovat harvinaisia ja yleensä pelaajan omat toimet saavat Harkynin heittämään lusikan nurkkaan. Ainoa poikkeus lienee kameramies, joka ei mahdu ohjaamaan toimintaa riittävän selkeästi isokokoisen päähenkilön kanssa ahtaissa käytävissä ja huoneissa.

Tämä on mainos:

Kuolemasta rangaistaan jännällä tavalla. Kun välitallennuspisteissä täytettävät parannuspullot on lipitetty (tai mörkö yllättää eikä putelia ehdi nostaa huulille), kuoleman aikana hallussa olleet kokemuspisteet tipahtavat lattialle. Jo nirhatut viholliset palaavat myös henkiin. Eli mitä pidemmälle ja syvemmälle pelin linnanpihoilla, tyrmissä ja helvetin tuolla puolen etenee ilman tallennuspisteen löytymistä, sitä enemmän kuolemanpelko pistelee kurkussa. Jos kokemuspisteiden menettämistä pelkää, niitä voi "tallettaa" tallennuspisteissä joko ominaisuuksien tai taikojen parantamiseen. Järjestelmän oveluus piilee kuitenkin siinä, että isoa kokemuspottia ronttaamalla vihollisten niittaamisesta tienaa kertoimen kera enemmän kokemusta ja löytyvät esineet ovat kovatasoisempia kuin tyhjällä säkillä seikkaillessa. Riskillä ne laivatkin seilaa, mutta itse koin systeemin yhtä aikaa sekä hienolla että huonolla tavalla todella ahdistavaksi.

Kuvankaappauksista voi itse kukin jo päätellä, että Lords of the Fallen näyttää uuden sukupolven peliltä. Hahmo- ja haarniskamalleihin on käytetty paljon vaivaa ja ne näyttävät todella komeilta myös liikkeessä, etenkin jos tykkää tynnyrin kokoisista olkapanssareista. Valot ja varjot liikkuvat kivasti katakombien syövereissä, mutta sääefekteissä olisi voinut olla vielä hippunen hiottavaa. Äänimaailma ei aivan nouse samalle tasolle ja etenkin ääninäyttelyyn olisi voinut pistää vielä pari jeniä lisää esimerkiksi Harkynin kohdalla. Mitään sydäntä särkevää ei vastaan tule ja toteutus on varmaa, joskin tylsä perustasoa ilman huippukohtia.

Kokonaisuutena Lords of the Fallen toimii hyvin ja tarjoaa genrestä pitäville varmaotteisen paketin, joka ei tosin missään vaiheessa nouse potentiaalisen klassikostatuksen edellyttämiin sfääreihin. Se ei ole samalla tavalla mystinen kuin muut vastaavat pelit, mutta toisaalta tarjoaa helpommin lähestyttävän ja samalla haastavan pelikokemuksen synkän fantasiamäiskeen ystäville.

HQ
Lords of the Fallen (2014)Lords of the Fallen (2014)Lords of the Fallen (2014)Lords of the Fallen (2014)
Lords of the Fallen (2014)
Lords of the Fallen (2014)
Lords of the Fallen (2014)
Lords of the Fallen (2014)
Lords of the Fallen (2014)
Lords of the Fallen (2014)
07 Gamereactor Suomi
7 / 10
+
Näyttävä, perustaistelu
-
Ajoittain ahdas ja ahdistava, Harkyn
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä