Muutaman viime vuoden ajan Madden-pelisarja on ollut katastrofi. Viime vuonna halusin heittää ohjaimen seinään, sillä niin turhauttava Madden NFL 22 oli. Onneksi edistystä on uusimpaan painokseen tehty, ja kyseessä on paras Madden vuosiin.
Sadan jaardin pelikentällä on havaittavissa se suurin ero. Enää pelaajat eivät voi tehdä katkaisuja edes katsomatta palloa kohti. Viime vuonna ärsyttävää oli sekin, että pelaaja saattoi nostaa kätensä ylös edes tietämättä pallon olevan tulossa, ja ottaa kopin. Tällaista ei näkynyt tänä vuonna, ja vain kerran näin pelaajan käsien menevän toisesta pelaajasta läpi. Mukana on silti edelleen tönkköjä liikeanimaatioita, joissa pelaajat käsittelevät palloa kuin kuumaa perunaa.
Tänä vuonna EA Sports näyttää keskittyneen enemmän simulaatioon pelihallimenon sijasta, mikä on ollut hyvä ratkaisu. Pelaajien liikeanimaatiot ovat aiempaa paremmat, ja puolustajat ovat aiempaa välkympiä. Ehkä isoin parannus kentällä on syöttö pelinrakentajalta. Mukana on tarkkuutta osoittava mittari, joka kertoo tuloksen jokaisen heiton jälkeen. Pelaaminen kaiken kaikkiaan tuntuu paremmalta kuin viime vuonna, vaikka ulkoisesti peli ei erilainen olekaan. Esimerkiksi värit ovat kuitenkin aiempaa onnistuneemmat. Ainoa valituksen aihe otteluissa on, että jotkut liikeanimaatiot toistavat itseään, yleisö näyttää edelleen huonolta ja selostajien puheet toistuvat aivan liian usein.
Pelimuotojen osalta ei ole paljoakaan tapahtunut. Mukana ovat ne, mitä voi odottaakin. Ultimate Team on iso vetonaula, ja juuri sen pariin EA Sports haluaa kaikin tavoin kansaa ohjata. Maddenin Ultimate Team ei kuitenkaan ole lähelläkään sitä tasoa, jossa FIFA, NBA 2K ja MLB The Show ovat olleet jo vuosia. Verkkopelimuodoissa kohdataan muita pelaajia ja suoritetaan haasteita. Squad Battlesissa voi pelata tekoälyn ohjaamia joukkueita vastaan muiden seurassa. Tänä vuonna mukana on uusi kausijärjestelmä. Enää ei nosteta kokemustasoja yhdestä sataan vuoden kuluessa, vaan mukana on lukuisia minikausia. Perinteisen 1-100-korotuksen ohella mukana on kilpailullinen kausi, jossa ansaitaan pisteitä verkko-otteluissa. Niin ikään on tarjolla ohjelmiin sidottuja kausia. Ajoittain tulee linjoille uusia ohjelmia uusien korttipakkojen kera. Ensimmäinen on nimeltään Headliners, ja ohjelma on paikoillaan kahden kuukauden ajan. Kaikista kolmesta ohjelmasta saa jotain kivaa jokaisella uudella tasolla. Se voi olla valuuttaa, korttipakkoja tai pelaajia.
Franchise Mode tekee paluun, ja se on aivan samanlainen kuin viime vuonnakin. Tosin mukana on uusi scouting-järjestelmä, mutta siinäpä se onkin. Sanoisin, että kaikissa muissa korkean profiilin urheilupeleissä on parempi Franchise Mode kuin Maddenissa.
Uratila eli Face of the Franchise on aiempaa riisutumpi. Tarina ei ole kummoinen, ja välivideoita ei ole läheskään niin paljon kuin ennen. Nyt pelataan sellaisella pelaajalla, joka toivoo uutta tilaisuutta päästä NFL-menoon mukaan. Joukkueen saa valita vapaasti, mutta toiset ovat paremmin soveltuvia kuin toiset. Välivideoita on joitakin, mutta ne eivät ole kummoisia pätkiä. Onko tämä sitten parannus? Se riippuu kokonaan siitä, mitä videopelaajana tältä pelimuodolta toivoo. Jos on odottanut elokuvamaista kokemusta, pettyy pahasti. Jos taas haluaa pelata ottelun toisensa perään minimaalisilla keskeytyksillä, on oikeassa paikassa.
The Yard ei ole mukana valikoissa, koska se on ahdettu mukaan uratilaan. Tämäkin on selvä osoitus tämän vuoden muutoksista.
EA on rakentanut itselleen hyvän pohjan. Simulaatioon panostaminen on erittäin hyvä ratkaisu, ja samaa itse John Madden halusi. Ongelmana on, että tällaisia pelejä tulee ulos muutaman vuoden välein. Pohja on vankka, mutta sille ei sitten kuitenkaan rakenneta. Niin tai näin, on Madden NFL 23 se paras osa moniin vuosiin, ja pelaaminen tuntuu aiempaa paremmalta. Suurin osa pelimuodoista ei vieläkään ole muiden isojen urheilupelien tasolla, mutta muuten kyseessä on askel oikeaan suuntaan.