Majesty 2: The Fantasy Kingdom Sim

Monet niistä, jotka muistavat vuonna 2000 julkaistun Majestyn muistavat sen pelinä, joka käänsi fantasiakuningaskunnan roolit päälaelleen. Sankarin rooli vaihtui kuninkaan valtikkaan ja kunkku sai päänvaivakseen mitä moninaisimpia valtakunnan turvaa ja rahakirstua uhkaavia örmelöitä. Jos veronkerääjää nakertavat jättiläisrotat oli saatu kuriin, minotaurit heiluivat kirveineen talonpoikien mökkinaapureina. Majesty 2: The Fantasy Kingdom Sim:ssa sama jatkuu, vähän turhankin samanlaisena. Tehtävät alustaa muuten ehkä paras Sean Connery -imitaattori pitkiin aikoihin. Välillä aidosti hauskat höpinät kuuntelee ihan oikeasti mielikseen.

Ardanian höpöhöpö-kuningaskunta on jälleen vaarassa, kun edellisen kunkun suuruudenhulluus on pistänyt rauhalliset maat sekaisin. Kuninkaallisen suvun viimeisenä vesana pelaaja saa tehtäväkseen palauttaa menneet vuodet tehtävä kerrallaan, kunnes valtaistuimella röhnöttävä demonikuningas on siirretty ajasta ikuisuuteen. Mutta toisin kuin normaalissa reaaliaikastrategiassa, Majesty 2: The Fantasy Kingdom Sim:ssa kukaan ei liiku pelkällä klikkauksen voimalla. Valtakunnan puolustamiseksi erilaisista killoista värvättävät sankarit nimittäin toimivat pääsääntöisesti vain, jos luvassa on mainetta, kunniaa ja rahapalkinto.

Sarjan suurin innovaatio on epäsuora käskyttäminen. Sen sijaan, että pelaaja valitsisi ryhmän sankareita ja klikkaisi ne vihulaisen kimppuun, hänen pitääkin asettaa vaikkapa örkin päänahasta palkkio. Palkkion suuruus määrittelee, kuinka monta sankaria tehtävästä kiinnostuu. Mitä vaikeampi vastus ja mitä kauempana se on kotilinnan turvasta, sitä suurempi pussi kolikoita vaaditaan kiinnostuksen herättämiseen. Suoraviivaisten tappotehtävien lisäksi kunkku voi antaa kartoitus- ja puolustustehtäviä kartan tutkimiseksi ja esimerkiksi rakennusten tai kauppakaravaanien puolustamiseksi. Tämä sinänsä simppeli ero vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi pelaaminen muodostuu. Kaikki ei olekaan niin millintarkkaan hallussa kuin normaalissa taktiikkanaksussa.

Hahmogalleria koostuu fantasiapelien ystäville tutuista arkkityypeistä. Kiltarakennuksen pystytyksen jälkeen pelaaja voi palkata sotureita, samoojia, varkaita, pappeja, velhoja ja niin edelleen. Lisäksi myöhemmin pelissä avautuvilla temppeleillä sankarit voivat saada uuden hahmoluokan myötä uusia kykyjä. Eri hahmoluokat ovat erilaisia myös toimintatavoiltaan. Varkaat eivät tee itsepuolustuksen lisäksi mitään ilman palkkiota ja samoojat ovat persoja tutkimustehtävien perään. Soturit taas puolustavat kaupunkia jopa ilman palkkaa, ja alkutasoilla peukalolla nitistettävät velhot ovat myöhemmin massiivisia tuhon instrumentteja. Kokemuksen ja rahapussin karttuessa sankarit oppivat uusia kykyjä, ostavat parempia aseita ja vaikka parannusjuomapulloja. Suosikkinsa voi muuten ylentää tehtävän lopussa lordiksi, jonka voi kutsua seuraavaan tehtävään kaikessa koreudessaan. Omia lemmikkilordejaan onkin ilo seurata tehtävästä toiseen.

Toinen sarjan innovaatio liittyy taloudenpitoon. Tehtävien tekeminen maksaa rahaa. Samoin eri rakennuksista kuninkaalle ostettavat henkilökohtaiset loitsut, kuten parannus tai vaikkapa salaman isku, kustannetaan kovalla valuutalla. Rakentaminenkaan ei ole ilmaista, ja uusia esineitä ja päivityksiäkin pitäisi tutkia. Tulopuolen pyhä kolminaisuus ovat verot, karavaanit ja yllättäen sankarit. Veronkerääjä käy automaattisesti ovelta ovelle keräämässä kuninkaan kymmenykset niin talonpojilta kuin kauppiailtakin. Karavaanit kuljettavat säännöllisesti summan rahaa kaupungin markkinapaikalle, jos vain pääsevät ehjinä perille. Sankarit taas tuhlaavat vaivalla ansaitsemansa kopeekat tavernoissa, sepän pajassa ja muissa kuninkaan rakennuttamissa liikkeissä, joista kuningas kantaa veroa, kuinkas muutenkaan. Raha siis todellakin pyörittää fantasiamaailmaa. Kaikki tämä pieni epävarmuus saa aikaan sen, että Majesty 2: The Fantasy Kingdom Sim ei ole se kaikkein helpoin peli. Alkutehtävien jälkeen pelaajalta vaaditaan sekä nopeaa hiirikättä kriisinhallinnassa, että pelin erikoisten konseptien sisäistämistä.

Audiovisuaalisella puolella Majesty 2: The Fantasy Kingdom Sim näyttää kiltisti sanottuna vanhahtavalta. Millään osa-alueella ei varsinaisesti olla metsähallituksen puolella, mutta vau-efektejä on turha hakea. Pelin vahvuudet alkavat ja päättyvät sen innovatiiviseen pelattavuuteen, ei efektien värikylläisyyteen tai tekstuurien rapsakkuuteen. Äänimaailma koostuu perinteisestä fantasiataustamusiikista ja pelihahmojen omista kommentoinneista.

Vanhoille veteraaneille Majesty 2: The Fantasy Kingdom Sim on harmittavan tuttua huttua. Vaikka käyttöliittymä on modernisoitu ja mukaan on tuotu erittäin tervetullut lisä muodostaa yksittäisistä sankareista yhtenäisiä ryhmiä vaikeisiin kamppailuihin, koko homma on käytännössä isoveljensä siirto nykyaikaan. Sankarit, taloudenpito, kampajan rakenne ja niin edelleen ovat suoraan ykkösosasta tuttuja. Innovatiivinen pelimekaniikka on edelleen tallella, mutta itse olisin kaivannut jotain aidosti uutta ja peliä syventävää. Tosin testaamatta jäänyt moninpeli toisen valtakunnan sankareita vastaan voi olla varsin hauska kokemus.

Jos alkuperäinen Majesty on ennestään tuntematon nimi, lupsakasta ja aidosti erilaisesta reaaliaikastrategiasta haaveileva ei lyö kirvestä kiveen Majesty 2: The Fantasy Kingdom Sim:n parissa. Tehtävän lopputaistelussa pappien parantamista ja maagien tulipalloja katsellessa tuli sellainen olo, että sellaista menoa nähdään yleensä vain verkkoroolipeleistä tutuissa raideissa.