Mario Kart 8 ja sen ensimmäinen lisäosa eli DLC Pack 1 olivat molemmat erittäin laadukkaita paketteja, joten odotukseni olivat korkealla myös tämän toisen DLC:n suhteen. Jos molempien lisäosien sisällön niputtaa yhteen, on tarjolla yhteensä neljä erilaista Cup-kisaa, mikä jo yksistään vastaa puolta emopelin sisällöstä. Näiden lisäksi mukana tulee täysin uusia hahmoja ja ajoneuvoja. En onneksi joutunut pettymään uuden lisurin suhteen, sillä se sisältää todella runsaasti korkeatasoista sisältöä. Etenkin radat olivat hyvin kekseliäitä, vaikka ne olivatkin suurimmaksi osaksi peräisin sarjan vanhoista osista.
DLC Pack 2:n ensimmäinen ratapaketti on nimeltään Crossing Cup, ja se haastaa heti peruspelin tutut säännöt. Baby Park nähtiin alun perin jo vuosia sitten Gamecubelle julkaistussa versiossa, eikä sen yksinkertaisen ulkoasun kannata antaa hämätä. Se on tehty tarkoituksella erittäin lyhyeksi, jonka johdosta kisat ajautuvat äärimmäisen nopeasti puhtaaksi kaaokseksi. Johdossa olevat kuskit voivat helposti ohittaa viimeisiä jopa kierroksella, kunnes kilvet ja banaaninkuoret tiputtavat heidät johtoasemistaan. Välillä ei voi edes hahmottaa kuka on johdossa ja kuinka kaukana kakkosena kaahaileva oikein onkaan. Tämän myötä ensimmäisen sijan saavuttaminen ei ole niin helppoa, kuin aluksi voisi kuvitella.
Toinen rata Cheese Land nähtiin kauan kauan sitten Game Boy Advancella ja se sisältää runsaasti oikoreittejä aina maaliviivalle asti. Näiden löytäminen nostaa tietenkin voittamisen mahdollisuuksia, joten kannattaa pitää silmänsä auki. Wild Woods on täysin uusi rata ja näyttävä sellainen. Se on täynnä puita, vesiputouksia ja puroja. Viimeisin kisa kaahaillaan Animal Crossing -kylän maisemissa, ja se vetoaa varmasti leppoisan sarjan faneihin. Se on todellista fanipalvelua aina tuttuja hahmoja ja taivaalla leijailevia ilmapalloja myöten. Löytyypä siitä vielä täysin uusia ääniefektejäkin.
Crossing Cup kokonaisuudessaan
Toinen cup on näistä kahdesta selvästi se vaikeampi, ja samalla se on ehkä koko pelin haastavin kilpailu. Bell Cup starttaa sateisen Koopa Cityn maisemista, ja sen kapeista kurveista on helppo ajaa ulos radalta. Niinpä Lakitun apu tulee hyvinkin tutuksi. Ribbon Road on nähty myös alun perin Game Boy Advancella, ja se on erittäin hienostunut suunnittelultaan. Se on värikäs ja täynnä erilaisia rataratkaisuja, joita voi hyödyntää vastustajien ohittamiseen. Kohtuullisen pitkä rata sisältää myös kaksi erittäin vaikeaa oikoreittiä.
Cupin toisella puoliskolla kurvaillaan aluksi Super Bell Subwayssä. Se voi tuntua ajoittain epäreilulta, etenkin silloin kun onnistuu täräyttämään ajokkinsa junaan. Viimeinen rata on nimeltään Big Blue, ja se on kunnianosoitus legendaariselle F-Zero -kaahailupelille. Se on jaettu osioihin, sillä kierrosten ajaminen ei olisi ollut mahdollista sen huikean suunnittelun vuoksi. Se ei ole ehkä aivan yhtä täynnä kiihdytyslaattoja kuin Mute City, mutta se antaa silti hyvän kuvan tästä vanhasta ja futuristisesta kaahailupelistä. Sivuluisujen on mentävä nappiin ja kurvien kanssa saa olla valppaana. Big Bluen myötä F-Zeron tunnelmissa voi kaahailla yhteensä kahden radan verran, jotka saapuivat molempien lisäosien myötä.
Mario Kart 8:n uusimman lisäosan radat ovat todella nerokkaita. Niissä on runsaasti vaihtelua värien, oikoreittien ja maastojen suhteen, ja oli erittäin miellyttävää löytää siitä myös täysin uusia luomuksia. Mario Kart 8 on näiden lisäosien myötä huomattavasti täydellisempi paketti, kuin mitä se oli vuosi sitten julkaisupäivänään.
Bell Cup kokonaisuudessaan
200 kuutioisten kisat
Uuden päivityksen mukanaan tuoma 200 kuutioisten ajoneuvojen luokka ei tuntunut aluksi kovinkaan erikoiselta idealta. Ajattelin ensin sen tarjoavan ainoastaan hieman vauhdikkaampia kisoja, mutta todellisuudessa nopeampi vauhti muutti pelin luonnetta ratkaisevasti. Jos luulet olevasi huippukuski ja pystyväsi keräämään kaikki tähdet 150 kuutioisissa hankkimillasi taidoilla, tulet kokemaan nopean herätyksen todellisuuteen.
Vaikka ajoneuvoissa on nyt enemmän potkua, niiden painoihin tai ominaisuuksiin ei ole kajottu. Tämän myötä kontrollin menettää aikaisempaa helpommin. Sivuluisut täytyy suunnitella hyvissä ajoin, eikä hyppyreihin kannata enää suunnata päätä pahkaa. Ajokin taivaalle sinkoavat rampit voivat osoittautua itse asiassa melkoiseksi ongelmaksi, tai vaihtoehtoisesti täysin uudeksi oikotieksi.
Esimerkiksi Twisted Mansion toimii uudessa luokassa paljon paremmin raskaammilla ajoneuvoilla tai henkilöillä. Osa Toad Harbourin oikoreiteille johtavista hyppyreistä on täysin käyttökelvottomia, tosin tämä riippuu alla olevasta menopelistä. Lisäksi Water Park -kentän lopussa oleva loikka on melkoinen murheenkryyni. Nopeuden lisääminen pakottaa siis miettimään ratojen mutkia ja suoria etukäteen, ja tarjoaa samalla tuoreen haasteen pelin veteraaneille.
Moottoripyörillä voi olla pienoinen etulyöntiasema uudessa kuutioluokassa, sillä niillä voi tehdä tiukempia käännöksiä. Sivuluisuissa ei tosin ole samanlaista hallintaa kuin autoilla. Minusta tuntuu myös, että vastustajat ajavat aikaisempaa aggressiivisemmin. Tälle ei tosin ole minkäänlaisia todisteita, joten se on vain henkilökohtainen mielipiteeni. Toiset kuskit vaikuttivat kuitenkin tekevän aikaisempaa vähemmän virheitä ja osuvan tarkemmin kilvillään ja banaaninkuorillaan. Ehkä tämä kaikki johtuu vain kisojen haastavammasta luonteesta, mutta voittonsa eteen saa tehdä selvästi enemmän töitä kuin aikaisemmin.
200 kuutioisten luokka ei todennäköisesti ole kaikkien mieleen. Se pakottaa vaihtamaan omia strategioitaan ja voitoissa tarvitaan aikaisempaa enemmän sekä taitoa että onnea. Mutta tämän myötä se pistää luun kurkkuun myös kokeneille kuskeille, ja on mielestäni erittäin tervetullut lisäys peliin. Jos et ole kurvaillut Mario Kart 8:n radoilla aikoihin, kannattaa ladata ilmainen päivitys ja kokeilla täysin uutta luokkaa. Kokemus on taatusti erilainen.