Mario Party DS

Marion arkkivihollinen Bowser on jälleen pahanteossa. Tällä kertaa hän on varastanut yhden viidestä maahan syöksyneestä Taivaskristallista. Lisäksi ilkimys kutistaa sankarimme hiiren kokoisiksi. Ystävysten täytyy nyt löytää puuttuvat neljä kristallia ja keino palauttaa itsensä takaisin normaaliin kokoon.

Mario Party on lautapeli sähköisessä muodossa ja minipelikokoelma. Pelissä liikutaan lautapeleistä tutulla tavalla, eli noppaa heittämällä. Jokainen hahmo liikkuu vuorollaan nopan silmäluvun verran ja kaikkien liikuttua käynnistyy jokin pelin 70:stä minipeleistä.

Juuri minipelit ovat pelin suola. Ne vaativat erilaisten taktiikoiden käyttämistä, minkä lisäksi niissä hyödynnetään DS:n mahdollisuuksia erittäin hyvin: Välillä juostaan lattialla imuria karkuun näppäimiä naputtelemalla, seuraavalla kerralla puhalletaan kynttilöitä sammuksiin DS:n mikrofonin avulla, tämän jälkeen jäljennetään kuvaa kosketuskynällä ja niin edelleen. Minipelit ovat kuitenkin hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia.

Pääpeli koostuu viidestä erilaisesta pelilaudasta. Laudat koostuvat erivärisistä ruuduista, joilla on omat toimintonsa. Sinisistä ruuduista saa kolikoita, kun taas punaisilla ruuduilla niitä menettää. Vihreät ruudut laukaisevat lautakohtaisen erikoistoiminnon. Pelaajien ei kuitenkaan tarvitse tyytyä lautojen normaaliin ulkoasuun. Pelin aikana hahmot saavat erityisesineitä, joilla he voivat muuttaa ruutujen toimintaa. Näin sininen ruutu voikin yhtäkkiä viedä siihen astuvalta pelaajalta rahat ja antaa ne toiselle hahmolle. Haasteruudulle astumalla hahmo voi haastaa toisen kilpailijan kaksintaisteluun. Tällöin hahmot kisaavat keskenään jossain minipelissä ja voittaja saa häviäjältä joko kolikoita tai tähtiä.

Jokaisen pelilaudan lopullisena tarkoituksena on hankkia mahdollisimman paljon tähtiä. Tähtiä ostetaan kolikoilla, mutta hinta vaihtelee laudoittain. Ensimmäisessä kentässä tähden saa 20 kolikolla, seuraavassa kentässä ensimmäinen tähti maksaa viisi kolikkoa, toinen kymmenen ja niin edelleen. Tähtien keräämistä rajoittaa kymmenen kierroksen aikaraja. Lisäksi viidennellä kierroksella annetaan huonoiten menestyneelle pelaajalle almuna rahaa tai tähtiä.

Eniten tähtiä haalinut kilpailija pääsee taistelemaan laudan päävihollista vastaan. Päävihollisia on viisi erilaista ja jokainen vaatii erilaisen pelityylin käyttämistä. Esimerkiksi ensimmäisen pelilaudan loppuvastustajaa, lihansyöjäkasvia, nuijitaan ottamalla kiinni sen sylkemiä pommeja ja heittämällä ne oikeaan aikaan kasviksen kitaan.

Pelissä on myös runsaasti lisämateriaalia, jota avataan minipeleistä saaduilla pisteillä. Löytyypä pelistä myös muutama aivopähkinäkin, joita saa tuskailla otsa hiessä. Mikäli tutuilta löytyy Nintendo DS-konsolit, voi peliä pelata jopa neljän pelaajan voimin yhdellä pelikasetilla. Tekeminen ei siis taatusti lopu kesken. Yksinpelissä pelaajan kilpakumppaneina on kolme tekoälypelaajaa.

Mario Party DS:n toteutus on kauttaaltaan laatutyötä. Grafiikka on näyttävää ja musiikki sopii peliin hyvin. Värit ovat selkeitä, hahmot teräviä ja taustoihin on panostettu. On hauska huomata, kuinka taustojen esineet liikkuvat musiikin tahtiin. Itse musiikki on luonteeltaan iloista ja hymyilyttää varmasti. Mukana on myös muutamia vanhoja klassikkokappaleita.