Edellisestä Mario Strikers -pelistä on liian kauan aikaa. Mutta nyt odotus on ohi, sillä Nintendo ja Next Level Games julkaisevat Mario Strikers: Battle League Footballin. Ydinpelattavuus on ennallaan, ja sen päälle lisätään joitakin tervetulleita uusia ominaisuuksia, kuten täysipainoinen verkkopeli. Lopputulos on vaihteleva.
Mario Strikers on pienemmän kokoluokan versio jalkapallosta Nintendon malliin. Jokaisessa joukkueessa on neljä pelaajaa, joista yksi nimitetään kapteeniksi. Pelaajat ovat toki Nintendon tuttuja hahmoja. Sitten vain syötellään, kikkaillaan ja potkitaan palloa maaliin erilaisissa Cup-turnauksissa ja muissa matseissa. Mutta koska kyse on Mario-pelistä, on sääntöjä hieman muutettu. Kysymysmerkkilaatikoista saa esineitä avuksi, ja ikoninen Hyper Strike lataa kunnon tällin kohti vastustajan maalia. Luvassa on siis erittäin nopeatempoista jalkapalloa, jossa ei koskaan ole aikaa hengähtää. Kentätkin ovat pienikokoisia.
Uusi peli erottuu edeltäjästään pelattavuuden yksityiskohdissa. Jo aiemmin mainitut esineet saattavat kääntää ottelun kulun nopeasti, ja niiden ohella mukana on väistöjä, kovemmaksi ladattuja taklauksia ja vielä ajoitus pohdittavaksi. Kun syötöt, laukaukset ja väistöt onnistuvat täydellisesti, saa seuraavan tehdä entistä voimakkaampana. Ja palloa on kasvavan nopeuden vuoksi hankalampi ottaa pois hallusta. Mutta se on vasta alkua. Battle League Football on selvästi monimutkaisempi peli kuin edeltäjänsä, ja hallitseminen edellyttää runsaasti harjoittelua ja aikaa.
Kaiken muun ohella pelihahmoja pääsee nyt tuunailemaan. Jokaisen hahmon varusteita voi vaihtaa, ja näin vaikutetaan kyseisen pelihahmon ominaisuuksiin. Esimerkiksi Bowserille Cannon Bootsien pukeminen tuottaa paremmat laukaukset. Ensivilkaisulla järjestelmä vaikuttaa monimutkaiselta, mutta ajan kanssa homman nimi aukeaa. Sitten onkin mukava luoda toimivia joukkueita tiettyä pelityyliä varten, jos niin haluaa. Pelihahmon tuunailu toimii hyvin tuoden lisää syvyyttä ja ajatusta pelaamiseen.
Pelaaminen tapahtuu pääasiassa joko verkossa tai Cup Battlesissa, jotka ovat pieniä neljän joukkueen turnauksia. Vastaan asettuu tietenkin kolme tekoälyn ohjastamaa joukkuetta. Moinen on hyvä keino päästä sisään Battle League Footballiin. Mukana on myös vaikeampi haastetaso (selvästi vaikeampi itse asiassa), joka aukeaa sitten, kun pelaaja on voittanut kaikki cup-kisat tavallisella vaikeustasolla. Turnauksesta saa kolikoita palkinnoksi, joilla sitten ostellaan varusteita kullekin omalle pelaajalle. Aikanaan palkinnoksi saa myös voimakkaita etuja antavia vaatteita.
Uusista ominaisuuksista huolimatta pelattavuudessa on omat ongelmansa. Ne, jotka eivät halua suunnata verkkopeleihin, saavat tuta tekoälyn voiman, joka onkin kaksiteräinen miekka monin tavoin. Helpommilla vaikeustasoilla haastetta ei ole käytännössä lainkaan, ja vastustajat kaatuvat yli 20 maalin erolla. Helppous vie hauskuuden pois, mutta siksihän on olemassa useita vaikeustasoja, eikö? Ongelma on siinä, että tekoälyn tarjoama haaste pomppaa kattoon suoraan silkkana sellaisenaan. Muutos tapahtuu liian helposta suoraan liian vaikeaan. Tekoäly on täydellisesti pelaava hyvin öljytty kone, joka osaa ennakoida kaikki pelaajan liikkeet. Näin pallon saaminen omalle joukkueelle on vaikeaa maalinteosta puhumattakaan. Omalla puolella tekoäly ei tunnu tietävän jalkapallon sääntöjä, eikä tekoäly missään tapauksessa halua poimia omalle joukkueelle Hyper Strike -palluraa tehohyökkäyksen tekemiseksi.
Lisäksi pelaaminen ei juuri muutu, jos ei pelihahmon tuunailua lasketa mukaan. Jokainen turnaus on samanlainen rakenteeltaan, eikä omia turnauksia voi tehdä. Sitä paitsi yhden kuudesta turnauksesta pystyy pelaamaan läpi 20 minuutissa.
Onneksi mukana on se verkkopeli, joka asettaa pelaajaa vastaan suunnilleen samalla taitotasolla olevia vastustajia. Niin ikään muiden kanssa voi muodostaa joukkueen halutessaan. Vaikuttaakin siltä, että verkkopeli pitää mielen virkeänä pitkään sen jälkeen, kun tekoälyä vastaan pelaaminen on menettänyt tenhonsa. Verkkopeli ei kuitenkaan toimi virheettömästi, sillä vastaan tuli selvää verkkoviivettä, matsien kaatumista ja muuta yhteyden epävakautta. Toimiessaan verkkopeli on silti mukavaa. Silti yksinpeliin ja verkosta irrallaan olevaan sisältöön olisi pitänyt panostaa selvästi enemmän.
Mario Strikers: Battle League Football tarjoaa nopeatempoista ja sujuvaa pelattavuutta. Tuunailu on hauskaa, ja järjestelmän avulla voi luoda omaa pelityyliä tukevan joukkueen. Peli myös näyttää upealta, ja siirtää näin pelisarjan nykyaikaan onnistuneesti. Mutta silti niitä ongelmiakin on. Kunhan pitää ennen kaikkea verkkopelistä, on Mario Strikers: Battle League Football hyvä valinta.