Marvel Heroes

Tunnustan heti, että minulle homman nimenä on aina ollut Wolverine. Hän on ollut suosikkihahmoni jo vuosikausia, ja kutsu kokeilla hahmolla Marvel Heroesin alkuvaiheita oli puhtaasti tilaisuus pamauttaa adamantiumkynnet esiin ja pistää pahiksia pinoon.

Wolverine on täydellinen tankki. Hahmo tykkää ottaa lähikontaktia ja tekee törkeitä määriä vahinkoa partaveitsenterävillä kynsillään. Muutaman tason jälkeen myös parannusvoimat tulevat menoon mukaan ja kestopisteet palautuvat jatkuvalla syötöllä. Kuten kuvitella saattaa, tämä on varsin hyödyllistä. Hyökkäykset on sidottu A, S, D, F, G -näppäimiin, ja nämä tukevat perustoimintoja, jotka löytyvät hiiren napeista. Se on yksinkertainen kaava, joka on varmasti jo ennestään monille tuttu. Marvel Heroesissa on selkeä Diablo-fiilis, josta voidaan kiittää David Brevikkiä. Marvel Heroesin pääsuunnittelija oli nimittäin avainhenkilö kahden ensimmäisen Diablon kehittämisessä, ja tämä toimintaroolipeli on tehty selvästi samalle yleisölle.

Kuten Diablossakin, shift liimaa hahmon paikalleen, jotta tämä voi jakaa vahinkoa tarkasti ympäristöönsä ja napsia vihollisia kauempaakin. Toinen tuttu elementti tulee aarteiden muodossa. Niitä sataa anteliaasti kaatuneiden vihollisten taskuista, erilaisia mittareita täyttävien palluroiden kera. Tavaran saa kierrätettyä käteiseksi, jolla puolestaan saa ostettua lisää varusteita hahmovalikoimalleen.

Jo muutaman tunnin jälkeen tulee selväksi, että Marvel Heroesilla on toinenkin yhtenäisyys Diabloon: se on todella kompulsiivista puuhaa. Pahiksien naksuttelu on mahtihupia, eikä Marvel Heroes todellakaan tuota tältä osin pettymystä.

Betaan pääsy oli harmillisesti hyvin katkonaista. Olisin halunnut päästä kunnolla paneutumaan, kuinka erilaiselta peli tuntuu eri hahmoilla ja voimilla. Sankareiden jo nyt laaja valikoima vihjaa, että Marvel Heroesissa voi olla valtaisasti pelattavaa niille, jotka haluavat koostaa laajemman hahmotallin.

Sain onneksi kokeiltua muutamien hahmojen varhaisia tasoja. Hulk murskaa vartijat, Storm tykittää salamoilla ja tuulenpuuskilla ja Deadpool tietysti ampuu ensin ja leikkaa sitten. Täysi lista julkistetuista hahmoista löytyy pelin sivuilta.

Marvel Heroes säilyttää Brevikin aiemmista töistä tunnetun isometrisen perspektiivin, jonka avulla ruudulle saadaan runsaasti sekä yksityiskohtia että vihollisia. Sankarit taistelevat tiensä läpi pahiksista tasapainotellen hyökkäyksen ja puolustuksen välimaastossa. Jokainen hahmo liikkuu eri tavalla. Esimerkiksi Wolverine viiltää vasemmalla napilla ja loikkaa eteenpäin oikealla. Lisää hyökkäyksiä löytyy näppäimistön puolelta. Marvel Heroes on tanssia erilaisten liikkeiden, hyökkäysten ja vetäytymisien, riskin ja palkkion välillä, ja kaikessa on aina avaimena ajoitus.

Verkkoviive vaivasi joitakin pelaajia, haitaten liikkeiden ajoittamista. Tällaiset kasvukivut kuuluvat betaversioihin, eikä niitä sovi vielä arvostella liian rankasti. Ne ovat kuitenkin jotain, mitä pitää silmällä.

Alkuvaiheissa riitti vihollisia pistäväksi, ja niissä oli jonkin verran myös vaihtelua. Kun hahmot keräävät tasoja, eivät rutiiniviholliset enää haasta samalla tavalla, mutta pomomatsit pysyivät tiukkoina. Vaikeus johtuu siitä, että koitokset on suunniteltu usealla hahmolla hoideltaviksi. Vaikka pelaaja olisi päättäväinen ja ymmärtäisi hahmonsa kyvyt ja monimutkaiset liikekuviot, eivät nämä välttämättä riitä voittoon.

Kuoleman jälkeen voi odottaa ajastimen juoksemista nollaan tai hypätä kehiin lähimmästä tarkistuspisteestä, josta voi tulla jatkamaan taistelua. Sain taltutettua sekä Elektron että Venomin betan aikana - tosin runsaiden parannuspakettien turvin.

Yksin pelaaminen on ihan tyydyttävää, mutta muiden kanssa pelaaminen on pelin suola. Marvel Heroesissa on potentiaalia mahtavaan co-op-toimintaan, kunhan yhteysongelmat eliminoidaan ennen lopullista julkaisua.

Marvel-maailmasta lainataan sankareita ja pahiksia, ja tälle hyvän ja pahan kamppailulle on tietysti olemassa jonkinlainen konteksti. Aivan alussa joukko tuttuja superpahiksia on paennut vankilasta, ja Kostajien sekä muiden suosittujen Marvel-hahmojen pitää palauttaa nämä telkien taakse. Pääjuoni kietoutuu Tohtori Doomin ja Kosmisen kuution ympärille. Vaakalaudalla on tietenkin koko maailman kohtalo. Kostajien torni toimii pelin keskuspaikkana, jossa pelaajat kohtaavat, varastoivat hyödyllisiä aarteita, hankkivat parannuspakkauksia sekä organisoivat itsensä ennen seikkailuun ryntäämistä.

Tarina on Marvelin oman Brian Michael Bendisin kynästä. Sarjisfaneille pelissä onkin jännittävä sekoitus supersankareita ja erikoisliikkeitä. Pelillä on silti tarjottavaa myös satunnaisemmillekin pelaajille, koska ydinominaisuudet vaikuttaa helposti avautuvilta.

Ensivaikutelma betasta on positiivinen, ja jos Gazillion saa tekniset ongelmat taltutettua, voi peli olla voittaja. Onnistumismahdollisuuksia lisää se, että Marvel Heroes on ilmaiseksi pelattava free to play -julkaisu. Pelivaluuttaa saa tahkottua pelaamalla tai sitä voi ostaa oikealla rahalla. Valuutalla voi puolestaan lunastaa hahmoja tai ostaa uusia pukuja. Pukuja voi kuitenkin kasata myös kaatuneilta kerätyistä materiaaleista. Odottaisin, että obsessiiviset keräilijät saavat paljon irti pelin laajoista kentistä.