Mass Effect 2: Arrival

Kaikille kolmelle alustalle julkaistu lisäosa lupaa sitoa yhteen kakkosen lopun ja tulevan kolmososan alun. Tämä noin seitsemän euron panostus jää kuitenkin kauas lupauksistaan, eikä edes pelaa pelisarjan vahvuuksilla.

Tarina pyörähtää liikkeelle amiraali Hacketin ottaessa yhteyttä. Salaisessa tehtävässä toiminut tiedemies on kadonnut, ja Shepardin pitäisi tuoda tämä takaisin. Erikoispiirteenä homma pitäisi toteuttaa soolona, ilman normaalia ryhmän tukea. Syy tähän kuulostaa kerronnallisesti huteralta, ja järjestelystä paistaa läpi tekijöiden tarve saada homma pakettiin uhraamatta resursseja tiimin väliseen dialogiin tai vaikuttamiseen tapahtumien edetessä. Samalla katoaa iso osa Mass Effectin viehätystä, jossa jokainen ryhmän jäsen omalta osaltaan täydentää tiimiä erilaisilla taidoillaan ja persoonallaan.

Vaivaiset puolitoista tuntia kestävä tehtävä itse koostuu muutamaan juonipätkää lukuun ottamatta hyvin samantyyppisissa ympäristöissä hyvin samanlaisten vihollisten räiskimisestä huone tai käytävä kerrallaan. Mitään vaihtelua toimintaan ei juuri tuoda, ja toiminnan mielekkyys kärsii selkeästi vain yhden hahmon kykyihin rajoittuessaan. Juonipuolella ei pärjätä sen paremmin, sillä kaikki todelliset valinnat on jätetty pois muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta. Tuntuu siltä, kuin käsikirjoittaja olisi kirjoittanut itsensä nurkkaan kolmosen alkua hahmotellessaan. Näin pelaajan on pakko noudattaa orjallisesti lisärin tapahtumia, jotta aikajatkumo kolmososaan ei mene pilalle.

Kun Mass Effectistä viedään pois ryhmäpohjainen taktinen taistelu ja todellisten valintojen tekeminen, jäljelle jää se laiskanpulskea kuori joka on Arrival. Vaikka se hetkellisesti täyttää tyhjää oloa kolmosta odotellessa, lupaukset mielekkäästä sisällöstä jäävät täyttämättä. Paljastustenkin osalta Shepard ei tule juuri alkulähtökohtaa viisaammaksi pelaamisen päättyessä.