"Metroid on pelattavissa". Heräsin hyvään uutiseen ennen osallistumista Nintendo Switch 2 Premiere -tapahtumaan Pariisissa, jossa niin tuleva konsoli kuin hyvä lukumäärä pelejä, vanhoja ja uusia, olivat odottamassa pelaamista ensimmäistä kertaa. Odotin niin Mario Kart Worldin kuin Donkey Kong Bananzan saavan julkaisupäivänsä, mutta Metroid Prime 4: Beyond on edelleen päiväämättä, eikä Nintendo ole paljoakaan pelistä näyttänyt, kun saatiin tietää pelin koko nimi ja tieto siitä, että julkaisu tapahtuu vuonna 2025 myös vanhalle Switchille.
Mutta nyt testissä oli Nintendo Switch 2 Edition. Se tarkoitti grafiikaltaan kirpeämpää näkymää. Versioita voi verrata rinnakkain muutaman kuukauden kuluttua, ja odotan innolla mahdollisuutta katsella yksityiskohtia tasolla 4K/60fps, kun alla on Resolution Mode, mutta nyt testattu pelattava demo oli asetettu Performance Modelle, toisin sanoen 1080p/120fps yhteensopivilla näytöillä. Pelasin televisiolla suurimmaksi osaksi siksi, että niin pääsin kokeilemaan erilaisia ohjaustapoja.
Mutta ennen ohjausta on ehkä paras puhua pelisarjan uusimman osan tuntumasta.
"On kosminen vuosi 20X9. Päättäväisenä tuhoamaan Samusin ja Galactic Federationiin, Sylux ja hänen Space Pirate -armeijansa suorittivat sarjan hyökkäyksiä Federation Research Facilitiesiin. Space Piraten uskotaan olevan Metroid-olioiden ohjauksessa, joilla on kyky yhdistää muita elämänmuotoja itseensä, ja ohjailla heidän ajatuksiaan. Nyt planeetta Tanamaarilla Desolan Systemissa toinen Federation Research Facility on hyökkäyksen kohteena. Galactic Federationin päämaja vastaanotti hätäkutsun, ja lähetti Samusin, joka oli tiedustelutehtävässä lähistöllä."
Metroid Prime 4: Beyondin ensiminuutit tuntuvat juuri samalta kuin voi odottaakin Prime-sarjalta. Se muistuttaa Metroid Prime: Remasteredia ja Metroid Prime 3: Corruptionia siinä, että jälkimmäinen on se, jota minä (ja kaikki muutkin fanit) pelasivat kaksi vuotta sitten (ja tämä on luontainen jatko, sillä osia 2 ja 3 ei koskaan saatu Switchille) ja kun jälkimmäinen alkaa Galactic Federationin toimintapainotteisen sotaisalla aloitusjaksolla, joka on hyvin samanlainen kuin mitä nyt pelasin, niin tunnelman kuin rytmityksenkin osalta. Mutta, joo, Samus Aran liikkuu juuri niin kuin odottaa sopii, visiirit ovat mukana luonnollisesti, ja ampuminen, Morph Ball, skannaus ja kaikki muukin toiminta on kuin edeltäjissä.
Joten ei, en osaa kertoa syvällistä pelin maailman tutkimisesta, tunnelmasta tai ajatuksia herättävistä pulmista niin paljon kuin ne määrittävätkin sitä, mistä suurin osa pitää ensimmäisen persoonan seikkailusarjassa. Se käy kuitenkin järkeen, aivan kuin se kävi järkeen Corruptionissa Wiillä, että ne ensimmäiset 15 minuuttia käytetään ohjauksen opetteluun.
Ja nyt siihen ohjaukseen. Toistaiseksi en usko pelaavani MP4: Beyondia hiiren tyylillä, koska peli sitten tämän vuoden aikana julkaistaankaan. En ainakaan enempää kuin kymmenen minuuttia kerrallaan. Ohjaustapa on erikoinen, se on hyvä idea joy-con 2 -ohjaimelle, tietenkin, ja suurimmaksi osaksi se tarkin tähtäystapa, mikä pelisarjassa on ollut. Mutta, ja tässä on se iso MUTTA, se aiheuttaa ranteen kipeytymistä jonkin ajan kuluttua. Oikea joy-con (koska olen oikeakätinen) ei vain ole hiiri, ja ohjaimeen tulee tartuttua tiukemmin, ja kun samaan aikaan koettaa painaa nappeja, ja kääntää kättä kulmaan niin pöydällä kuin hiirialustalla. Vasemmalle voi ohjata lävistäjän suunnassa, jos se tuntuu miellyttävämmältä ja luonnollisemmalta, mutta se ei vain minulla toiminut. Toisaalta osuin kohteisiin ruudulla kuin olisin pelannut PC:n räiskintää niin liikkuessani ympäriinsä tai lukittuessani pahiksiin ZL-napilla, ja paikalla oli kollegoita, jotka pitivät ohjaustavasta. En kuitenkaan ollut ainoa, joka ei "digannut" hiirellä pelaamisesta, ja odotan Nintendon julkaisevan aikanaan poikkeuksellisen kalliin hiiriohjaimen niille, jotka haluavat pelata hiirellä koko ajan: tarkkuus on nimittäin erittäin hyvä.
Ja miten ohjaustapaa muutetaan? Mietin sitä itsekin. Mutta tästä pidin suuresti, kunhan sen opin pelatessani. Olin väsynyt raahaamaan "hiirtä" ympäriinsä, joten kohotin kättäni ja... voila! Näin vaihdettiin automaattisesti käsikonsoliohjaukseen. Toisin sanoen ei edes ole tarvetta selata valikkoja (jossa voi asettaa herkkyyden hiirelle, gyro-ohjaukselle ja tateille), voi vain päättää, miten haluaa hoitaa käsillä olevan osan pelistä, tai jos on vain väsynyt juuri sillä hetkellä käytössä olevaan ohjaustapaan. Kaksi joy-con 2 -ohjainta käsissä peli toimii kuin Metroid Prime Remastered Switch 1:llä, mutta nyt gyro-tähtäys tuntuu paremmalta, tarkemmalta ja sujuvammalta, vaikka se ei koskaan ole yhtä nopea kuin Wiin kameraan luottava osoitin. HD Rumble 2 kuitenkin tuntui vielä tarkemmalta ja vaihtelevammalta aivan kuten isommat tatit.
Käyttäen molempia ohjaustapoja etenin useita huoneita tukien vaikeuksissa olevia Galactic Federationin sotilaita Space Pirateja vastaan, ja tein myös hieman skannailua (X) ja Morph Ballin käyttöä (Y). Sain Space Jumpin auki tavalliseen hyppyyn (B tai L), sama nappi kuin Boost on Morph Ballille (Y). Ammun kohteeseen etsiytyviä ohjuksia R-napilla, ja tavallista sädettä joko A:lla tai ZR-napilla, jolla myös pudotetaan Morph Ball -pommit tai ladataan sädettä kerättävien tavaroiden kohti vetämiseksi. Sain jopa ensimmäisen Energy Tankin, voitin ruman minipomon nimeltä Aberax, ja tapasin yhden pahiksista, jonka tunnistaa Metroid Prime Huntersista.
Kaksi mukavaa pikkujuttua Galactic Federationin joukoista: A) Yhdessä osiossa voi pelastaa useita ihmishenkiä, jos tilanteen hoitaa riittävän nopeasti ennen kuin Metroidin tehostama Space Pirate tappaa kaikki. ja B), Galactic Federationilla on *vetää syvään henkeä* raskaan sarjan miehitetty kaksijalkainen sotakone golem mk-99, mikä näyttää mahtavalta, sillä kyseessä on varmaankin pelottava laite, joka ennen pitkää oletettavasti päätyy vääriin käsiin.
Valitettavasti minulla ei ollut kuulokkeita kokeillakseni, tuntuuko musiikki yhtä Primen kaltaiselta kuin ympäristöt näyttävät, tehosteet ja grafiikka kaikkineen, muuten, näyttää hyvältä ja kelvolliselta, eikä kuitenkaan niin "pistävältä" kuin viralliset taidekuvat ennen kaikkea väriensä osalta. Odotan jo innolla tilaisuutta jättää kliseinen avaruusasema taakse, ja lähteä tarkemmin planeetta Tanamaarille, sillä siellä odotan seuraavan Meroid Primen olevan parhaimmillaan.
Eli siis kyllä, ohjaukseen keskittyvä pelattava demo tai alkuosio (mukaan lukien kunnianhimoinen sotaa muistuttava tietokoneanimaatiopätkä) jättävät erittäin hyvän tuntuman Metroid Primesta, joka tuntuu Metroid Primelta kera modernin grafiikan ja sujuvamman... kaiken. On kuitenkin keksittävä keino tehdä hiirellä pelaaminen miellyttäväksi, mutta toistaiseksi en jaksa odottaa pelaamista Switch 2:lla kera tattien ja gyron, toivottavasti pian. On kosminen vuosi 20X9, mutta oikeasti 2025, ja on jo viimeinkin aika uudelle Primelle.