Mini Motor Racing X:n ylävinkkelissä on jotain välittömästi tunnistettavaa, jos olet missään vaiheessa elämääsi leikkinyt pikkuautoilla hiekkalaatikolla. Muutamien senttien mittaiset ralliautot, bussit ja muut kaarat vievät äkkiä takaisin lapsuusaikoihin, mutta jäävät lopulta hieman persoonattomiksi.
Sisältöpuolesta Mini Motor Racing X:n kohdalla ei olla tingitty: pitkähkö kampanja, lukuisat eri kentät päivä- ja yöversioineen, iso kasa ajoneuvoja, erikoisesineet sekä useampikin eri ohjaustapa riittävät pitkälle, jos itse pelistä tykkää. Moninpelaajiakaan ei ole unohdettu, ja kavereiden kanssa samassa tilassa omilla VR-laseilla pelaaminen voikin olla varsin lystiä.
Kahdesta eri katsantovinkkelistä ylhäältä kuvattu malli toimii hyvin ja ajoneuvon sisään viety ei sitten ollenkaan. Jälkimmäisessä vauhdikas radan läpi sinkoilu aiheuttaa kokeneessakin VR-kuskissa sen verran matkapahoinvointia, että lyhyen testin jälkeen sen pariin ei halunnut palata enää uudelleen.
Ohjattavuus Oculus Questin omilla tateilla on mukiinmenevä, mutta siihen tottuminen ottaa oman aikansa. Ahtaat kentät ja suuret tilannenopeudet saavat auton kyntämään laitoja pitkin hyvän tovin ennen kuin sivuluisut ja oikea-aikainen nitron käyttö alkaa tuottaa tulosta tilastoissa. Peliä voi ohjata myös virtuaaliratilla ja RC-autoista tutulla rullaohjaimella, mutta fyysisen palautteen puutteessa ne jäävät enemmän kuriositeettien asemaan.
Värikkäästä ja äänekkäästä ulkoasustaan huolimatta peliä vaivaa eräänlaisen persoonallisuuden puute. Geneerisillä nimillä varustetut pikkukotterot, tutun turvalliset ratateemat rannikoista kaupunkeihin ja yhdentekevät taustamusiikki eivät saa nostettua Mini Motor Racing X:ää ylös satojen muiden värikkäiden rälläyspelien joukosta. VR-toteutus on tehty mallikkaasti eikä pelissä ole teknisesti mitään vikaa, mutta pieni särmä pitäisi motivaation paremmin yllä. Tällaisenaan se unohtuu suurin piirtein sillä hetkellä, kun ohjaimista päästää irti.
