Skip to main content
Gamereactor Arviot Monster Hunter Freedom Unite
Arviot Monster Hunter Freedom Unite

Monster Hunter Freedom Unite

Monster Hunter Freedom Unite on nimensä mukaisesti metsästyspeli, mutta mukaan mahtuu myös aimo annos marjastusta ja kaivostoimintaa. Pelaajan täytyy vapauttaa paikalliset asukkaat pelottavista ja uhkaavista pedoista, jotka terrorisoivat maaseutua. Siinä sivussa myös poimitaan yrttejä, louhitaan malmia ja jauhetaan samoja tehtäviä…
Leevi Rantala Testattu alustalla PSP 29 kesäkuun 2009

Pelissä siis toimitaan metsästäjänä pienessä Pokke-kylässä. Toimenkuva koostuu lähinnä kylän suojelemisesta pelottavilta möröiltä. Eloisaksi paikkaa ei voi haukkua, sillä se tuntuu enemmän jonkinlaiselta portaalilta, kuin varsinaiselta kylältä. Asukkailla tuntuu olevan tasan yksi repliikki, eikä kylään tai sen asukkeihin synny minkäänlaista tunnesidettä. Vaikutelmaa pelkästä tukikohdasta vilkkaan kylän sijaan lisää myös mökkien sijainti, sillä se sijaitsee kirjaimellisesti maailman navassa. Sen ympärillä avautuvat niin vuoristot kuin viidakotkin, joihin voi telesiirtyä silmänräpäyksessä.

Onneksi kyläläisten jauhantaa ei tarvitse juurikaan kuunnella, sillä metsästäjälle piisaa töitä. Pääpiirteissään hommat voi jakaa kolmeen ryhmään: keräystehtäviin, sekä pienempiin ja isompiin metsästystehtäviin. Keräilytehtävissä pelaajan täytyy vaellusretkellään noukkia mukaansa tietty määrä erilaisia raaka-aineita, vaikkapa vuoriyrttejä tai viidakon sieniä. Marjastusreissulla kapuloita rattaisiin lyö paikallinen eläimistö ja saattaapa siellä ajoittain törmätä vaeltelevaan hirviöönkin. Pienemmät metsästystehtävät koostuvat puolestaan jonkin pienen ja tuhoisan eläinlauman metsästämisestä. Laumojen koko vaihtelee pääasiassa 10-20 otuksen välillä, jotka niitataan yksi kerrallaan.

Isot metsästystehtävät ovat tämän pelin suola, joten niihin on syytä paneutua hieman tarkemmin. Yhden suuren pedon jäljittäminen ja metsästäminen ei ole mikään helppo tehtävä. Jahdin kulun voisi jakaa kolmeen osa-alueeseen: jäljittämiseen, taistelemiseen ja vangitsemiseen tai kaatoon. Jäljittäminen koostuu hirviön paikantamisesta ja sen seuraamisesta. Aluksi otus täytyy löytää ja sen jälkeen se täytyy merkitä esimerkiksi väripommilla, jotta sen seuraaminen helpottuisi.

Tässä vaiheessa annan kuitenkin varoituksen sanan, sillä mikäli pelisarjaa pelaa ensimmäistä kertaa, kannattaa varautua shokkiin: metsästettävät olennot eivät ole sieltä pienimmästä päästä. Yleensä kyseessä on lähemmäs 20-metrinen otus, joka herättää kunnioitusta ja pelkoa pelkällä olemuksellaan.

Kun metsästäjä on toipunut alkushokista, alkaa varsinainen taistelu. Ottelun aikana pitää olla tarkkana, sillä jätit tekevät metsästäjästä selvää muutamalla iskulla. Ne taas kestävät useita kymmeniä iskuja, joten taistelussa vaaditaan kylmää päätä ja tarkkoja refleksejä. Kamppailu ei ole muutenkaan reilua, sillä otukset turvautuvat usein kieroihin erikoishyökkäyksiin, jotka jättävät metsästäjäparan haavoittuvaiseksi seuraaville iskuille.

Kun hirviötä on hivuttanut tarpeeksi, se loikkii karkuun nuolemaan haavojaan. Silloin alkaa jahdin viimeinen osuus, joka päättyy olennon vangitsemiseen tai kaatamiseen. Vangitsemista varten pelaajan on viritettävä sopiva ansa, houkuteltava jätti siihen ja sen jälkeen tainnutettava se parilla tyrmäyspommilla. Vaihtoehtoisesti voi tietysti hakata mörön kuoliaaksi, mutta vangitsemista kannattaa suosia mikäli voimavarat vain antavat myöten, sillä pelaaja palkitaan siitä ruhtinaallisesti.

Jottei metsästäminen tuntuisi saman jauhamiselta, täytyy siinä olla vaihtelua. Sitä tuovat paitsi vaihtelevat mörököllit, myös itse maastot. Jokainen alue tarjoaa erilaisen kokemuksen, sillä aavojen vuoristo- ja aavikkomaisemien jälkeen viidakon tiheys lyö kirjaimellisesti kasvoihin. Kenttien erot eivät jää vain kosmeettisiksi, sillä jokaisella on myös oma ilmastonsa ja ekosysteeminsä. Vuoriston pakkasia vastaan kannattaa pukeutua lämpimästi, mutta samoissa vaatteissa ei kannata lähteä samoilemaan kuumaan autiomaahan. Eläimistö vaihtelee myös mukavasti alueittain. Toki saman otuksen muunnoksia tulee vastaan eri maisemissa, mutta silti jokainen alue tuntuu omalta pieneltä maailmaltaan. Lumisilla vuorilla vaeltelee mammuttilaumoja, viidakossa vaeltelee vaaleanpunaisia gorilloja, eikä aavikkokaan ole autiona.

Hirviöiden metsästäminen on kuitenkin vain osa peliä. Toinen ja yhtä tärkeä osa on nimittäin varustautuminen ja tuleviin jahteihin valmistautuminen. Paremmat välineet vaativat erityisiä raaka-aineita, joita saa vain itse keräämällä. Hirviöiltä voi napsia talteen hampaita, sarvia, suomuja ja vähän kaikkea, mikä vain irti lähtee. Kalliosta voi puolestaan yrittää louhia rautaa ja muita mineraaleja. Yrttejä ja sieniä voi kerätä ja yhdistellä erilaisiksi juomiksi tai myrkyiksi ja niin edelleen. Mikäli varusteitaan ei päivitä koko ajan, jää auttamatta alakynteen, joten suuri osa peliajasta kuluukin elintärkeitä raaka-aineita kerätessä. Välillä turhauduin tähän tyhjänpäiväiseen junnaamiseen, sillä pahimmillaan pelaaja voi joutua etsimään yhtä tiettyä raaka-ainetta useita tunteja ja tällöin peli-ilo uhkaa latistua. Toisaalta mikäli tunnista toiseen samojen tehtävien jauhaminen ei tuota ongelmia, ei tätäkään puolta pelistä kannata säikähtää.

Monster Hunter Freedom Uniten toteutus on myös kunnossa. Maisemat ovat jylhän majesteettisia ja eri eläimiin on saatu hienosti eloa. Kun hiipii otuksen kimppuun viidakossa ja huomaa sen nostavan päätään ja haistelevan ilmaa metsästäjän lähestyessä, ei voi kuin ihailla sitä tarkkuutta, millä näiden otusten liikkuminen ja elehtiminen on tehty. Äänipuolikin on kunnossa ja suurien hirviöiden karjaisut tuntuvat todella muhkeilta.

Tähän asti peli kuulostaa todella hyvältä pakkaukselta, mutta toteutuksessa on yksi peli-iloa syövä suuri miinus. Pelin kamera on nimittäin aivan hanurista. Ensinnäkin sen kääntely on todella hidasta ja kankeaa. Lisäksi seinien lähellä kuvakulmat muuttuvat välillä hyvin rajusti ja pelaaja saattaa huomata kesken kiihkeän hirviötaistelun tuijottelevan omia töppösiään. Lisää harmaita hiuksia aiheuttavat syöksymällä hyökkäävät mörököllit. Kun 15-metrinen villisika jyrää ohitsesi ja jää selkäsi taakse väijymään, tuntuu kameran kääntäminen kestävän ikuisuuden. Otuksia kankea kamera ei haittaa, sillä ne syöksyvät pelaajaparan kimppuun kaikista mahdollisista kulmista.

Monster Hunter Freedom Unite on peli, jossa on selviä puutteita, mutta toisaalta se onnistuu kuitenkin koukuttamaan pelaajan. Vaikka kankea kamera ja samojen tehtävien jauhaminen välillä raivostuttavat, on peliä silti pakko jatkaa vielä sen yhden tehtävän verran. Peliä voi pelata myös yhdessä kavereiden kanssa, mutta valitettavasti tähän ei tarjoutunut mahdollisuutta.

Lisäarvosanat

Grafiikka
8 / 10
Ääni
7 / 10
Pelattavuus
5 / 10
Kesto
6 / 10
6
Keskinkertainen / 10 · Gamereactor Suomi
Plussat Hienot hirviöt ja maisemat, tekemistä piisaa
Miinukset Järkyttävän huono kamera uhkaa pilata peli-ilon, samojen tehtävien jauhaminen puuduttaa
Verkoston arvosana Keskiarvo 3 Gamereactor-julkaisusta
8,0 vaihteluväli 6–9
Gamereactor Danmark 9
Gamereactor Sverige 9
Gamereactor Suomi 6
Koko profiili 3 001 julkaistua artikkelia
6
Keskinkertainen Verkoston arvosana 3 julkaisun kesken
Pelin tiedot
Kehittäjä Capcom
Julkaisija Capcom
Testattu alustalla PSP
Pelityyppi Action, RPG
Alustat
PSP iOS
Miksi luottaa Gamereactoriin
23 Julkaisua Jokaisella oma toimitus ja omat arvosanat.
1998 Julkaissut vuodesta Riippumattomassa omistuksessa koko ajan.
100% Omakohtaista Kirjoitettu pelin parissa vietetystä ajasta, ei koskaan lehdistömateriaalista.
1–10 Verkoston arvosana Jokaisen julkaisun arvosana, keskiarvona ja näkyvissä.