Ustwo Gamesin Monument Valley -pelit ovat pyörineet maksullisten mobiilipelien listojen kärkisijoilla jo yli kymmenen vuotta ja hyvästä syystä. Pelien minimalistinen ilme yhdistettynä omaperäiseen pulmailuun on vihdoinkin siirtymässä myös konsolipuolelle ja kannettavuutensa sekä kosketusnäyttönsä ansiosta Nintendo Switch on kuin luotu tälle unohtumattomalle kokemukselle. Pelisarjan kaksi ensimmäistä osaa kaikkine ladattavine lisäosineen on nyt ostettavissa joko erikseen tai yhdistelmäsettinä.
Molemmissa Monument Valley -peleissä ydinidea pysyy samana. Pelaajan pitää yksinkertaisuudessaan auttaa pelihahmo läpi sokkeloisen tason tietyllä symbolilla merkitylle alueelle. Taustalla on jonkinlainen tarinakin, mutta muutamien mystisten lauseiden ja nähdyn animaation pohjalta tämä jää hyvin korkealentoiselle ja abstraktille tasolle, minkä merkitys on varmaankin jokaisen pelaajan itsensä pääteltävissä.
Ensimmäisessä pelissä prinsessa Ida hakee anteeksiantoa teoilleen ja saa opetusta elämän merkityksestä ja tekojen seurauksista. Monument Valley II:ssa Ro opettaa lastaan löytämään polkunsa ja kantamaan vastuunsa kasvavana yksilönä. Molempien pelien lisäosat painottavat aiheillaan luonnonsuojelun tärkeyttä ja metsien turvaamista maapallon hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Tarinat jäävät kuitenkin varsin toissijaiseksi toiminnan ollessa pääosassa.
Jos hahmon ja tavoitteen välillä on este, pelaajan pitää muokata jollain tavalla ympäristöä, jotta este poistuu. Tasosta ja tilanteesta riippuen kenttään ilmestyy erilaisia kytkimiä ja vipuja, joita vääntelemällä ympäristö muokkautuu luoden uusia reittejä hahmon etenemiselle. Pelistä omaperäisen ja ikimuistoisen tekee isometrinen perspektiivi liikkumattomalla lähtöpisteellä, josta ympäristöä tarkastellaan. Tällä tavalla kentän kääntely luo samoista elementeistä nokkelasti uusia reittejä. Esimerkiksi kahden eri pituisen ja erillään olevan pilarin katsominen toisesta kulmasta luo yhtenäisen polun kävelyä varten. Ympäristöä pyöritellään, kunnes hahmo on päässyt kohteeseensa.
Pelin yksinkertaista perustoimintaa hallitaan suoraviivaisella ja selkeällä pelattavuudella. Pelaajalla on käytössään ainoastaan osoitin ja käskytysnappi, jolla hahmo määrätään haluttuun paikkaan tai ympäristöä muokataan. Osoitin liikkuu pelkästään etukäteen annettujen pisteiden välillä, minkä takia haluttuun pisteeseen pääseminen tuottaa välillä ongelmia, kun peli tulkitsee pisteen paikan täysin muualle ja ärsyttävältä edestakaiselta rämppäykseltä ei voi välttyä. Tämän takia ajattelinkin, että Switchin kosketusnäyttö on omiaan hallitsemaan osoittimen paikkaa, kun sillä voi vapaasti valita ruudulta haluamansa kohdan kännykkäruudun mukaisesti. Yllätykseksi ja suureksi pettymykseksi peli ei tue Switchin kosketusnäyttöä vaan peliä ohjaillaan samalla tavalla epätarkasti tattiohjaimella, vaikka peliä pelaisikin suoraan laitteen näytöltä.
Visuaalisen ilmeensä ansiosta Monument Valley on kuin vuorovaikutteinen taideteos. Minimalistinen tyylittely huolellisella suunnittelulla ja sympaattisella värimaailmailmalla luo harmonisen kokonaisuuden, jota ei auta kuin ihailla. Yksinkertaiset viivat ja tasaiset pinnat koristeltuna eläväisillä yksityiskohdilla saavat pelille miellyttävän orgaanisen tyylin, kuin elävän origamitaiteen. Samalla omaperäinen tyylikeino mahdollistaa kenttien muokkauksen tavalla, joka vuorostaan luo uudenlaisia, yllättäviäkin ilmestyksiä, kuten optisia harhoja, mikä vahvistaa pelin kiehtovuutta. Switch OLED jaksaa pyörittää peliä ilman minkäänlaisia ongelmia.
Monument Valleyn yksinkertainen pelattavuus ja minimalistinen grafiikka kiedotaan zenmäiseksi pelikokemukseksi rauhallista tunnelmaa nostattavien ääniefektien ja herkän musiikin avulla. Tekemisestä koituvat harmoniset kilinät ja pulputukset sulautuvat osaksi rauhallista ambient-tunnelmointia, jonka kauniit sävelet luovat pelin metatason sanomalle ajatuksia herättävää syvällisempää merkitystä, ja toimii katalyyttinä itsensä tutkiskeluun pelin kautta. Vaikka Scott Bakerin äänimaisema onnistuu vangitsemaan täydellisesti Monument Valley -pelien rauhanomaisen maailman, olin lievästi pettynyt, ettei ensimmäisen pelin esittelyvideossa soitettua Obfuscin huikeaa Amateur Cartography -biisiä kuultu itse pelissä ollenkaan.
Monument Valley on suosionsa ansainnut. Taiteellisen sisällön ja omaperäisen ideansa ansiosta kyseessä on ennemminkin kokemus kuin pelkkä peli. Audiovisuaalinen huolittelu ja kiehtovat pulmat jättävät unohtumattoman vaikutuksen. Harmillisesti iloa ei pelin parissa kestä kovin kauaa, sillä ensimmäisen pelin lisäosineen selvittää vain muutamassa tunnissa ja jatko-osa lisäosineen vie suurin piirtein saman verran. Sen takia yksilöpelin noin 10 euron tai kokoelman 18 euron hintalappu tuntuukin lievästi suolaiselta, varsinkin kun ottaa huomioon, että samaiset pelit saa kännykälle kolmanneksella tuosta hinnasta. Tästäkin huolimatta kyseessä on tapaus, joka ansaitsee tulla koetuksi.