PopCap Hits Vol. 1

Ensimmäiseen kokoelmaan on kelpuutettu mukaan pirullisen addiktoivan Bejeweled-timantinyhdistelyn kakkososan, nokkelan koronavariantin Pegglen sekä omituisen kalansyöntipeli Feeding Frenzyn ja Breakoutia ja Tetristä yhdistelevän Astro Popin. Outona ratkaisuna tavallisesti Xboxin Live Arcade -palvelusta ostettavat pelit eivät toimi suoraan kovalevyltä asennettuna, vaan vaativat aina pelilevyn asemaan. Myös kokoelman oma käyttöliittymä on hutaistun oloinen, ruma ja epäselvä. Onneksi itse pelit pistävät paremmaksi.

Bejeweled on oma itsensä myös kakkosversiona. Timantteja jää edelleen huomaamattaan siirtelemään kunnes silmissä surisee, vaikka saman pelin erilaisia variantteja on tullut pelattua jo kyllästymiseen asti. Kakkososa tuo mukanaan reilusti erilaisia pelimuotoja, joten ihan perinteiseen palikointiin ei tarvitse tyytyä.

Henkilökohtainen lempparini kokoelmasta on kuitenkin Peggle, tuo lukemattomien unettomien öiden ja myöhästyneiden aamujen aiheuttaja. Äärimmäisen yksinkertainen puoliksi tuuriin ja puoleksi taitoon nojaava pelimekaniikka koukuttaa todella rajusti, eikä edes räikeän värikäs ulkoasu ja pidemmän päälle rasittaviksi käyvät äänet haittaa menoa pätkääkään. Lisäksi Peggle tarjoaa pelattavaa kymmeniksi tunneiksi. Jostain kumman syystä jatko-osa Peggle Nights ei ole kokoelmalle mahtunut, vaikka sitä myydään halpahintaisena lisälevynä Live Arcadessa. Eikös idea ollutkaan tarjota pelit myös netittömien iloksi?

Feeding Frenzy ja Astro Pop ovat sitten reilusti heikompia esityksiä. Feeding Frezyssä ideana on popsia itseään pienempiä kaloja napaansa, kunnes oma kala kasvaa niin suureksi että voi pistellä poskeensa myös kentän suurimmat eväkkäät. Pelimekaniikka on nähty yhden kentän jälkeen eikä vaihtelua ole edes nimeksi. Niinpä sinänsä kevyt ja viihdyttävä peli muuttuu tylsän puuduttavaksi varttitunnin jälkeen.

Astro Popissa ideana on puolestaan tuhota perinteiseen Breakout-malliin ylhäältä valuvia palikoita värejä yhdistellen. Tälläkin kertaa pelattavaa on hirmuisesti, mutta tympeän ruma toteutus ja sata kertaa eri muodoissa nähty pelimekaniikka ei innosta pätkääkään. Peli on myös tuskaisen vaikea, mikä ei ainakaan avusta addiktion syntymistä.

Kokonaisuutena paketti jättää itsestään varsin ristiriitaisen kuvan. Toisaalta mukana on pari hyvää peliä, jotka kuitenkin irtoaisivat nettikaupan kautta yli puolet levyversiota halvemmalla. Lisäksi kokoelman toteutus on todella hutaistu ja amatöörimäinen, mikä viestii siitä ettei PopCap itsekään tainnut tietää miksi pelejään levylle torppasi. Julkaisuna tämä kokoelma on kutakuinkin turha.