Pro Cycling Manager Season 2008

Paperilla peli ottaa aiheestaan runsaasti irti. Maantiepyöräilyn lisäksi myös velodromikisat ovat mukana ja lisenssi kattaa aitojen pyöräosien lisäksi myös yli 40 oikeaa joukkuetta pyöräilijöineen. Kilpailut ovat tuttuja tosielämästä, joten vaikkapa virtuaalisen Tour de Francen ajaminen onnistuu reaaliajassa. Asennuksen ajan elättelin toiveita runsaslukuisesta osavalikoimasta, josta jokaiselle pyöräilijälle voisi säätöjä myöten rakentaa omanlaisensa kiiturin, tietysti kisarajoitukset huomioiden. Ehkäpä jokaiselle pyöräilijälle voisi luoda yksilöllisen harjoitusohjelman ja mahdollisesti finanssipuolella voisi kiinnittää huomiota vaikkapa markkinointiin.

Paluu maanpinnalle tuli heti alkuvalikon ilmestyessä ruudulle. Räikeän keltainen alkuvalikko rumasti irvistävine pyöräilijöineen on valehtelematta rumin koskaan näkemäni. Valikoilla ei väliä, tuumin ja torppasin grafiikka-asetukset reteästi täysille huolimatta pelikoneeni kovin vauhdittuneesta vanhenemisesta. Tästä seurasi se, että pelkästään ensimmäinen perehdytysosio latasi itseään minuuttitolkulla. Jahka kilpailuosioon päästiin, hyytyi ruudunpäivitys olemattomaksi.

Jos ulkoasu olisi edes lähellä nykypäivää, hyväksyisin pelimoottorin raskauden mukisematta. Näin ei kuitenkaan ole, sillä valikoiden räikeä graafinen tyyli jatkuu myös pyöräilyosioissa. Myös ympäristöt ja hahmomallit ovat vanhahtavaa perua. Peli suostui lopulta toimimaan kunnolla vasta grafiikka-asetukset minimiin pistettyäni, jonka jälkeen pyöräilyosioiden grafiikka muistutti lähinnä jotain 1990-luvun alun peliä.

Pyöräilyosioiden pelimekaniikka on pääosin kunnossa, vaikka pohjimmiltaan muistuttavatkin yleisurheilupelien pitkiä juoksulajeja. Pyöräilijöitä on yleensä yhtä aikaa ohjastettavana useita. Pyöräilijän vauhdin säätelyyn löytyy maantieosioista runsaasti työkaluja ja kunnon lisäksi myös nestetankkauksesta täytyy pitää huolta. Jos kunto loppuu kesken, voi pyöräilijää komentaa hotkaisemaan energiapatukan, jolla puhti palautuu hetkessä. Kisojen pituudesta johtuen seesteinen taktikointi on mukavaa. Velodromikisat ovat huomattavasti tylsempiä pyrähdyksiä, sillä niissä säädettävänä on vain vauhti ja ajolinja.

Koska kyse on kuitenkin manageripelistä, voisi olettaa että strateginen osio olisi pelin varsinainen pihvi. Pro Cycling Manager Season 2008:n tapauksessa pihvi on ohut, kuivakka ja mauton. Rahapuoli rajoittuu palkkojen ja harjoitusleirien maksuun ja varusteiden ostamiseen. Vaikka varusteet ovat aitoja, ei valittavana ole kuin rungot, renkaat ja kypärät eikä säätömahdollisuuksia ole. Harjoitusleireissä on sentään vähän enemmän ideaa, mutta niissäkin pyöräilijöitä kohdellaan kuin mitäkin lammaslaumaa. Juuri muuta tekemistä manageriosiossa ei sitten oikeastaan olekaan. Managerointi typistyy todella nopeasti pelkkään kalenterin selailuun ja harjoitusleirien järjestämiseen. Pidemmällä aikajänteellä pyöräilijöiden kauppaus ja junioreiden kehitys nousisi varmasi esiin enemmän, mutta sinne asti pelaaminen vaatii pitkän pinnan ja fillari-innostuksen lisäksi pientä ihmettä.

Sen lisäksi että peli on raskas kuin mikä on se myös buginen. Ensimmäisen kerran peli tilttasi heti perehdytysvaiheen jälkeen, enkä saanut ajettua yhtään kautta loppuun asti ilman että peli kaatui. Jos pelin automaattitallennus toimisi, voisi kaatumisten kanssa elää. Mutta kun ei. En muista milloin olisin viimeksi joutunut katsomaan ohjekirjasta tallennustoiminnon löytääkseni ja vielä senkin jälkeen pettymään. Kyllä, automaattitallennus on ainoa mahdollinen vaihtoehto ja sekään ei toimi.

Odotin ja toivoin Pro Cycling Manager Season 2008:lta paljon, mutta Cyanide petti minut pahemman kerran. Jos peli toimisi edes jotenkuten, ei sisällön herttainen keveys haittaisi. Tällaisenaan se herättää lähinnä suurta suuttumusta. Ennen päivitystä peliä ei pysty suosittelemaan edes kovimmille fillarifanaatikoille.