Bejeweled oli pelimekaniikoiltaan yksinkertainen, mutta samalla petollisen koukuttava. Ei ole siis ihme, että sen ideaa on kopioitu vuosien varrella miljoonissa erilaisissa peleissä. Uusin tulokas tällä saralla on kahden pelin yhteisjulkaisu, joka niputtaa yhteen Puzzle & Dragons Z:n ja Puzzle & Dragons: Super Mario Bros. Editionin. Jälkimmäinen yhdistää pulmapelin perinteiseen mekaniikkaan hitusen roolipelaamista ja tietysti läjäpäin Mario-peleistä tuttuja hahmoja.
Paketin kahdesta pelistä koin Puzzle & Dragons: Super Mario Bros. Editionin kiinnostavammaksi nimekkeeksi, vaikka Puzzle & Dragons Z:kin osoittautui ihan kivaksi pulmapeliksi. Pääpiirteittäin ne toimivat samoilla tavoilla. Eroavaisuuksia löytyy kuitenkin esimerkiksi erikoisiskujen aktivoimistavoissa, vastustajissa ja taustalla rullaavassa ohuessa juonessa. Marion seikkailussa täytyy tietenkin pelastaa prinsessa, kun taas Puzzle & Dragons Z -pelissä paha Paradox-järjestö uhkaa tuhota maailman.
Pelien perimmäisenä ideana on pistää vastaantulevia pahiksia kuonoon omilla sankareilla. Omassa poppoossa on kerrallaan enintään viisi hahmoa, joista yksi on johtaja sekä ylimääräinen apuri. Johtaja ja apuri auttavat joukkoja esimerkiksi nostamalla tiettyjen otusten hyökkäystä tai parantamalla kärsittyä vahinkoa jokaisen selvitetyn kombon jälkeen. Kaikilla otuksilla on oma värinsä tai väriyhdistelmänsä, joka voi olla vaikkapa vihreä, sininen tai kultaisen ja sinisen yhdistelmä. Tämä määrittää milloin hahmo voi toimia. Pelaaja hyökkää vihujen kimppuun järjestelemällä erivärisiä palleroita vähintään kolmen sarjoiksi. Tämän jälkeen kaikki kyseisen väriset hahmot hyökkäävät. Tuplaväreillä varustetut voivat hyökätä jopa kaksi kertaa yhden kierroksen aikana.
Periaate on simppeli, mutta pakkaa sekoitetaan heittämällä mukaan tehopalluroita, joiden hävittäminen tekee enemmän vahinkoa. Osa vihollisista ja omista hahmoista voi vaihtaa kuulien värit täysin erilaisiksi. Tai ehkäpä vastustaja piilottaa osan näkyvistä muuttamalla ne täysin mustiksi. Värit vastaavat myös tiettyjä elementtejä, joten punaiset pallurat ovat tulisia, siniset vetisiä ja niin edelleen. Tällä mukaan on tuotu kivi-paperi-sakset asetelma, jossa oikeita elementtejä hyödyntämällä voi tehdä enemmän vahinkoa vastustajiinsa. Esimerkiksi ruohosta voimansa hakevat viholliset eivät kestä tulihyökkäyksiä, mutta pyyhkivät vesiolennoilla kevyesti lattiaa. Kaikki nämä pienet kikat tuovat hieman vaihtelua pelaamiseen, mutta eivät kuitenkaan poista sitä seikkaa, että tässä tahkotaan käytännössä sitä vanhaa ja tuttua Bejewelediä.
Omat jantterit keräävät seikkailun aikana kokemusta, jonka myötä he hyökkäävät jatkossa entistäkin tehokkaammin. Lisäksi kentistä voi löytää erikoisesineitä, joiden myötä vaikkapa goomballe voi kasvattaa siivet. Tämän myötä se muuntuu kahdenväriseksi ja saa samalla uuden erikoishyökkäyksen. Tehokkaampien joukkojen kehittäminen antaa seikkailulle yhden lisäulottuvuuden ja pitää etenemisen mielekkäänä.
Marion seikkailuissa hahmojen erikoiskyvyt aktivoituvat ajan kanssa. Kierroksia täytyy yksinkertaisesti kulua tietty määrä, jonka jälkeen erikoisiskun voi suorittaa. Niitä ei tarvitse kerryttää yhden taistelun aikana, eivätkä ne häviä niiden välillä. Niinpä voi olla erittäin hyödyllistä käyttää pari viimeistä kohtaamista ennen pomotaistelua näiden kaikkien avaamiseen, jonka jälkeen suurta pahista voi tirpaista kerralla tehokkaasti turpaan.
Puzzle & Dragons Z:ssa erikoiskykyjen aktivoimiseen käytettävä mittari täyttyy kombojen myötä. Mitä tehokkaammin palluroita siivoaa, sitä enemmän se täyttyy. Jokaisen hahmon kyky vie vaihtelevan osan mittarista, ja saman hahmon voi aktivoida vaikka pari kertaa putkeen. Marion seikkailussa tämä ei ole mahdollista.
Kahden pelin kokoelma lupaa paljon pelattavaa, mutta molemmat osoittautuivat omaan makuuni lopulta hieman liian yksinkertaisiksi. Tunnelmani vaihtelivat alun innostuksen jälkeen tehokkaasti tylsistymisen ja ihan kivan näpräämisen välillä. Kyllähän näitä lyhyitä taisteluita pelaa vaikkapa bussissa tai ruokatauolla, mutta vähänkään pidemmissä pelisessioissa iskee nopeasti kyllästyminen. Värikkäitä palleroita on pistetty pinoihin ja kasoihin jo niin monissa peleissä, ettei mekaniikka yksinkertaisesti jaksa enää viehättää yhtä paljon kuin aikoinaan.
