Suomi
Gamereactor
ennakot
Red Dead Redemption

Red Dead Redemption

Norjan Gamereactorin Adrian Berg pääsi kokeilemaan Rockstarin länkkärieeposta omin käsin. Adrian oli todella vakuuttunut pelin annista, eikä malttaisi odottaa vielä viimeistä kuukautta ennen Red Dead Redemptionin julkaisua.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Villi länsi on viihdemaailman ikisuosikki, mutta tällaisena sitä harvemmin on esitetty. Red Dead Redemptionin visio lainsuojattomien kulta-ajasta on kovapintaisempi, realistisempi ja läpitunkevampi kuin yksikään muu samaa aikaa kuvaava teos. Pääsin testaamaan peliä muutaman tehtävän sekä moninpelikokeilun verran Rockstarin Lontoon toimistolla, ja olen edelleen erittäin vaikuttunut. Olen spagettiwesternien suuri ystävä, mutta minun on rehellisesti myönnettävä, että näkemäni perusteella pelin päähenkilö John Marsten pieksisi Eastwoodin Blondie-hahmon miten päin vain.

Red Dead Redemption

1900-luvun taitteessa villi länsi teki hitaasti mutta varmasti kuolemaa. John Marsten ymmärtää vanhojen aikojen olevan ohi, kun hänen vanha koplansa pettää hänet. Vanha valapatto vetäytyykin rosvon uralta rauhallisen perhe-elämän pariin. Eräänä päivänä liittovaltion siunaamat lainvalvojat kuitenkin repivät Marstenin eläkepäiviltään takaisin maan pinnalle. Marstenilla on kaksi vaihtoehtoa: joko hän etsii ja pysäyttää vanhat rikoskumppaninsa, tai sitten hän saa katsoa sivusta kuinka rakas perhe lakkaa hengittämästä.

John Marstenin pyrkimykset pelastaa perheensä ja saadakseen kostonsa vie pelaajat läpi kolmen valtavan ja täysin avoimen alueen niin lounais-Yhdysvalloissa kuin Pohjois-Meksikossakin. Miljööt ja maisemat ovat niin käsittämättömän upeita, että sitä voi helposti reissata ympäriinsä tuntikaupalla eikä koskaan kyllästy näkemäänsä. Mutta Rockstarin villi länsi ei ole laaja ainoastaan pinta-alaltaan - Red Dead Redemption on huomattavasti laajempi kuin Grand Theft Auto: San Andreas ja Grand Theft Auto IV yhteensä. Vain kahden pelaamani tehtävän aikana törmäsin jatkuvasti sivutehtäviin, dynaamisiin tapahtumiin ja satunnaisiin herkkuihin, kuten sheriffin possen ja lainsuojattomien jengin väliseen tulitaisteluun.

Tämä on mainos:

Dynaamisten tehtävien lisäksi keräileminen on iso osa Red Dead Redemptionia. Pysäytin hevosvarkaan nikkelitervehdyksellä lapaluiden väliin ja sain palkkioksi vaateparren osasen. Näistä palasista voi koostaa Marstenille erilaisia asukokonaisuuksia, jonka lisäksi etevä metsästäjä voi pyydystää ja nylkeä eläimiä ja myydä niiden nahat. Pelissä on niin järjettömästi kaikennäköistä puuhasteltavaa, että sen kaiken luetteleminen menisi jo naurettavuuksiin.

Red Dead Redemption

Yhdessä tehtävässä oli tarkoitus ottaa kiinni etsintäkuulutettu mies. Ammuin konnaa kinttuun ja lassosin nilkuttavan miehen nätiksi paketiksi, mutta journalistikollegani ampui poloista suoraan otsikkoon. Meille kerrottiin, että tämänkaltaiset tapahtumat sekä noinkatsotut hyvät ja pahat valinnat vaikuttavat selvästi peliin. Jos vaikkapa päättää pistää kokonaisen kyläpahasen kylmäksi, paikka pysyy aavekaupunkina pitkään. Jos niittaa kylän sepän, metalliesineiden saatavuus romahtaa. Toisin sanoen, kaikilla teoilla on seurauksensa.

Red Dead Redemption on pelattavuudeltaan kuin hiotumpi ja realistisempi GTA IV. Ohjailtavuus tuntui hyvin tutulta, ja aseet käyttäytyivät uskottavasti. Haulikko potkaisi kuin muuli ja elefanttikiväärin laukaus saa Marstenin korvat soimaan. Pelin suojautumismekaniikka toimi mielestäni nätisti ja oli hienoa, miten suojaan voi hakeutua ilman, että se näyttää itsetarkoitukselliselta kikkailulta.

Tämä on mainos:

Suurimman vaikutuksen minuun teki kuitenkin pelin fysiikanmallinnus. Kun niittasin jotakuta jalkaan, tämä kaatui kuin perunasäkki ja yritti raahautua karkuun. Kiväärinlaukaus laukkaavaan hevoseen pudotti elikon saman tien, suistaen ratsastajan päistikkaa pusikkoon. Jopa hatun voi ampua päästä ilman, että kohde saa naarmuakaan. Toisessa testaamassani tehtävässä rätkin dynamiittilaatikoita, jotka possahtivat kumeasti ja näyttävästi, viskaten viholliset ilmaan kuin pahaiset räsynuket. Niin äänet, graafinen ilotulitus kuin huolellinen fysiikanmallinnuskin tekivät kohtauksesta ikimuistoisen tyylikkään.

Red Dead Redemption

Rockstar on onnistunut löytämään niin monessa pelissään sen maagisen reseptin, jossa pelaaja lakkaa ihastelemasta toteutusta ja alkaa pitää sitä normitasona, johon muiden pelien pitäisi yltää. Pelissä on myös luonnollisesti vaihtelevat sääolosuhteet sekä vuorokaudenajat - kun tulitaistelu kestää iltahämärästä pitkälle yöhön, ei voi olla vaikuttumatta. Red Dead Redemption sisältöö tonneittain tällaisia pikkuisia mutta hienoja yksityiskohtia, joiden yhteisvaikutuksesta kokemus on ensiluokkaisen upea.

Rockstarin mielestä Red Dead Redemption on eräänlainen henkinen jatko-osa Red Dead Revolverille, muttei muuta. Peleillä on loppujen lopuksi hyvin vähän mitään yhteistä, samankaltaista nimeä lukuunottamatta. Toinen yhtäläisyys on Marstenin erikoiskikka Dead Eye - pelaaja hidastaa ajan kulkua ja maalaa kohteisiinsa, mihin ruumiinosiin haluaa Marstenin reikäraudallaan sohlottavan, aidon revolverisankarin tyyliin.

Red Dead Redemption

Mittavista kehuista huolimatta Red Dead Redemption pääsee todellisiin oikeuksiinsa vasta monninpelissä. Omaksi suosikikseni kohosi välittömästi vapaa rellestys, jossa journalistit iloiten ryllistivät ympäri maaseutua, tekivät sivutehtäviä, räiskivät toisiaan sekä liittoutuivat jotakuta muuta vastaan. Kuvittele spontaani kaksintaistelu saluunan ovien edessä, niin kuva moninpelin mahdollisuuksista on siinä. Muihin pelityyppeihin lukeutui kultaryöstö Gold Rush, perinteinen team deathmatch, kaikki kaikkia vastaan -mättö sekä eräänlainen lipunryöstön muunnelma. Hienona piirteenä jokainen kierros aloitetaan napit vastakkain. Rivi karskeja äijiä tuijottamassa toisiaan kumoon on paitsi tyylikäs, mutta myös auttaa pelaajia muistamaan kuka on kenenkin puolella - ja antaa tietysti mahdollisuuden katsoa kuka on nopein vetäjä jo ennen kuin koko murhamatsi on edes alkanut.

En sanoisi Red Dead Redemptionia täydelliseksi peliksi, mutta ei se pirulauta ole kovinkaan kaukana. Tapaamani hahmot olivat eläväisiä, huulten ja kasvojen liikkeet olivat prikulleen synkronoituja, ja koko maailma tuntui harvinaisen aidolta. Peli yksinkertaisesti tuntuu todella uskottavalta. Jos pitäisi veikata millaista elo on siihen aikaan ollut, Rockstarin visio on varmasti hyvin lähellä totuutta. Ei ole mikään yllätys, että tekijätiimi on tehnyt vuosien ajan taustatutkimusta oikeanlaisen tunnelman luomiseksi. Pelin julkaisuun on enää vain vähän aikaa, mutta odottavan aika on poikkeuksellisen pitkä.

Red Dead Redemption
Red Dead Redemption
Red Dead Redemption
Red Dead Redemption
Red Dead Redemption
Red Dead Redemption
Red Dead Redemption
Red Dead Redemption
Red Dead Redemption
HQ

Aiheeseen liittyviä tekstejä

9
Red Dead Redemption: Undead NightmareScore

Red Dead Redemption: Undead Nightmare

ARVIO. Kirjoittaja Jori Virtanen

Rockstarin ensimmäinen kunnollinen laajennus länkkärieepokseen vie syvällisen ja vakavamielisen pelin vähemmän ryppyotsaiseen vaihtoehtotodellisuuteen. Kalmot kipuavat haudoistaan, elävät pelkäävät aivolihansa puolesta ja luodeista tulee kultaakin kalliimpaa valuuttaa. Lyödään sekaan runsaasti mustaa huumoria, hirveät määrät tekemistä ja kuuden tunnin kampanja, niin päästään kohtuullisen tuhtiin p...



Ladataan seuraavaa sisältöä