Näin markkinoilla aukon, joka on täytettävä. Se on sellainen, joka vaatii huomiota. Football Heroes League yritti jokin aika sitten, mutta yritys meni tyystin pieleen, ja oli selvää, että kyseessä oli huono yritys viedä huomiota oikealta peliltä - Rematchilta. Nyt sitten on Rematchin vuoro koettaa näyttää, miten homma hoidetaan, ja miten pelihallimaista palloa pelataan vuonna 2025.
Football Heroes Leaguen yhteydessä kävi ilmi, että lajityypin peleistä on pulaa. EA Sports FC ei ole tällä hetkellä haluamani vaihtoehto, mitä tulee digitaaliseen jalkapalloon, sillä sen ongelmana ovat mikromaksut ja hitaat palvelimet. Haluan nopeaa, nopeatempoista, toiminnallista ja viihdyttävää jalkapalloa, jossa realismi on toissijaista. Rocket League on kaikkea tätä, mutta pienenä (tai suurena) erona on, että pelaajat on korvattu rakettipohjaisilla autoilla. "Haluan Rocket Leaguen jalkaisin" on jotain, mitä sanon usein, ja Sloclap näyttää kuulleen rukoukseni.
Sloclap muistetaan muutaman vuoden takaisesta Sifusta, ja nyt on ulos saatu jalkapallopeli. Sifun tyyli on Rematchissakin läsnä, jossa siis samat sarjakuvamaiset grafiikat ja samanlaiset hahmomallit ovat mukana. Sifu loisti monellakin alueella, ja yksi niistä on saatu myös Rematchiin, nimittäin tapa, jolla liikutaan ja ollaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Lasipullojen potkimisen ja hampaiden lyömisen sijaan nyt kyytiä saavat jalkapallot, mutta samalla sujuvuudella.
Rematchissa pelataan joko 3v3, 4v4 tai 5v5. Näissä otteluissa ei ole sääntöjä, joten ei ole sivuheittoja, ei vapaapotkuja tai punaisia kortteja. Ennen oikeiden vastustajien kohtaamista pääsee pelaamaan lyhyen opastusosion, jossa esitellään ne tärkeimmät pelimekaniikat. Vaikka kyseessä on jalkapallopeli, kuten esimerkiksi EA Sports FC 25, ei pelaaminen tapahdu lainkaan samalla tavalla; yhteys Rocket Leagueen on mittavampi. Pelaaja ohjaa yhtä hahmoa, omaa pelaajaa, ja muita ohjaavat sitten muut pelaajat. Näin ollen kyky toimia yhdessä on tärkeää.
Toinen samankaltaisuus Rocket Leaguen kanssa on tapa, jolla tähdätään ennen potkua. Nyt on enemmän painoa massalla ja fysiikalla, mutta Rematchissa ei voi vain laukoa, ja odottaa pallon menevän ylänurkkaan lämpöohjautuvan ohjuksen lailla. Rematchia pelataan kolmannen persoonan näkökulmasta, missä kamera on vapaasti ohjattavissa, ja tähtäysristikolla tähdätään niin syöttäessä kuin laukoessa. Rematch ei tarjoile mitään helposti; se vaatii ajankäyttöä ohjauksen hallitsemiseksi. On opittava ottamaan pallo vastaan, harhauttamaan menestyksekkäästi työntämällä palloa eri suuntiin ja lisäksi on suoritettava temppuja oikeaan aikaan. Mitään ei tehdä pelaajan puolesta; on itse laitettava asiat tapahtumaan, ja tehtävä ne oikealla tavalla - virkistävä asia nykyajan jalkapallopeleissä.
Viiden minuutin ottelut ovat se normi. Jos peli lähtee lapasesta, ja toinen osapuoli tekee liian monta maalia, päättyy ottelu ajoissa niin sanotun "armosäännön" turvin. Pelaajia kierrätetään jokaisen aloituspotkun jälkeen, missä yhdellä pelaajalla on kunnia seistä maalilla, kun muut ovat kenttäpelaajia. Yksi ongelma, jonka jatkuvasti kohtasin, oli se, että Rematchia pelatessa kaikki haluavat olla hyökkääjiä, ja laukoa samaa palloa samaan aikaan. Maali jää siis aposen auki, ja tästä yleensä seuraa maali vastapuolelle. Pelaajat eivät ole Rematchissa vielä kovinkaan hyviä, mutta tilanne muuttuu, kun kansa pelaa ja nousee asteikossa.
Yhtymäkohdat Rocket Leaguen kanssa? Kyllä, niitä on paljon. Otteluiden aikainen chat-järjestelmä on käytännössä sama, ja toimii sujuvasti syötön pyytämisestä tai laukomisen pyytämisestä lähtien, ja anteeksi pyytäminen virheen seurauksena (ja maalin päästämällä) onnistuu myös. Toinen on kestävyys eli stamina, joka näyttää, miten pitkälle voi rynnistää - joskin Rematchissa palkki täyttyy automaattisesti sen sijaan, että tarvitsisi kerätä "boostereita" kentältä. Kolmas samankaltaisuus on vahva painotus kykyyn yksilöidä pelaajaa aina hiustyyleistä ja viiksistä kenkiin ja vaatteiden kuviointeihin saakka. Rematchissa on niin ikään samanlainen rakenne kausipasseissa, jolloin saa auki lisää kosmeettista tavaraa, aivan kuten Rocket Leaguessa. isoin ero Rocket Leaguen ja Rematchin kesken (muuta kuin autot vs. ihmiset) on se, että toinen on ilmainen, ja toinen maksaa kipakasti rahaa.
Kyllä: Rematch maksaa rahaa. Moni pääsee pelaamaan Game Passin kautta, mutta muiden on maksettava. Moinen tuntuu väärältä, vaikka hinta onkin halpa suhteessa täysihintaisiin peleihin. Rematch on itse asiassa mahtava peli, kun pääsee pelaamaan oikeiden pelaajien kanssa, jotka oikeasti tietävät, mitä ovat tekemässä. Voin kuvitella pelaavani pitkälle tulevaisuuteen - mutta olen hieman epävarma, miten moni haluaa maksaa päästäkseen käsiksi peliin, joka on täynnä mikromaksuja ja kausipasseja, joista on maksettava lisää. Rematch tuntuu enemmän free-to-play-peliltä - varsinkin ottaen huomioon samankaltaisuudet Rocket Leaguen kanssa.
Pääasia on, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä (jälleen samankaltaisuus Rocket Leaguen kanssa), ja että mikromaksut avaavat ainoastaan mahdollisuuksia muuttaa ulkonäköä. Kengät, joissa on bugianimaatio nopeasti juostessa ei saa laukomaan nopeammin tai tarkemmin. Kyse on vain kosmetiikasta, eikä sillä ole vaikutusta, miten hyvin jalkapalloa pelataan. Mutta minua hieman pelottaa, että Sloclap on ampumassa itseään jalkaan hinnoittelullaan. Mutta se jää nähtäväksi.
Tätä ikävyyttä huomioon ottamatta Rematch on oikein hyvä peli. Se on peli, jota olen halunnut vuosia, ja olen iloinen, että nyt se on täällä. Se on niin hauska katsella kuin hauska pelata, ja toivon Sloclapin onnistuvan mahdottomalta vaikuttavassa tehtävässä vakuuttaa pelaajat maksamaan sellaisesta, joka - monin tavoin - vaikuttaa free-to-play-peliltä.
