Resident Evil 4 ei ole se paras Capcomin Resident Evilin uusintaversioista

Vanhempiin Resident Evil -peleihin olen päässyt lähinnä tutustumaan hienosti toteutettujen ja kovaan suosioon nousseiden uusintajulkaisujen kautta. Vaikka niin Resident Evil 2 Remake kuin kolmonenkin ovat mainioita pelejä, lämpesin silti juuri jälkimmäiseen enemmän. Sen takia odotukset neljännen osan uusintaversiota kohtaan ovat erityisen korkealla. Aikaisempaa kokemusta neljännestä pelistä minulla ei ole, joten nyt ollaan jännän äärellä.

On kulunut jo useampi vuosi Raccoon Cityn järkyttävistä tapahtumista. Zombiepidemiasta selvinnyt Leon on kokemustensa takia liitetty kuin pakon edestä osaksi valtion erikoisryhmää. Miehen uusi työ vie hänet nyt pelastustehtäviin espanjanlaiselle maaseudulle, jossa paikallinen kultti on kidnapannut Amerikan presidentin tyttären. Vähemmän idyllinen maaseutumatkailu pitää sisällään jotain paljon karmivampaa kuin mitä kaikenlaista kokenut Leon osasi edes odottaa.

Resident Evil 4 ottaa selkeän pesäeron sarjan aikaisempiin osiin. Umbrella-yhtiötä käsitellään vain sivulauseissa ja zombien tilalla ovat vähän kuin hypnoosin vallassa olevat kyläläisvanhukset. Hirviöitä peliin toki on saatu lukuisia, mutta toiminnallisemman sisällön myötä peli tuntuu ennemminkin omalta seikkailupeliltä kuin Resident Evilin jatkumolta. Kun alkuhämmennyksestä on päässyt yli, ja pelin tiukka ote ja jännittävä tunnelma ovat koukuttaneet, Resident Evil 4:ää katsoo kuitenkin aivan uudella tavalla.

Pelaajan ohjaamaa hahmoa seurataan tiiviisti tämän takaa kolmannen persoonan näkökulmasta luoden klaustrofobista ja ahdistavaa tunnelmaa. Toiminnallisuudet keskittyvät liikkumisen ohella ampumiseen ja lähitaisteluun, joita tehostetaan suojautumisella ja viimeistelyliikkeillä. Tehtävät vaihtelevat sopivan tasaiseen tahtiin etsinnöistä selviytymiseen ja suojelemisesta pakenemiseen tarjoillen toinen toistaan kutkuttavampia tilanteita monipuolisen vastuksen edessä. Vihollisten rauhalliset mutta määrätietoiset päälle käymiset tekevät pelaamisesta persoonallisen hidasta, mutta samalla sitäkin karmivampaa. Tunnelmaa kiristetään vihollismäärää suurentamalla samalla, kun toimintaa monipuolistetaan mielenkiintoisella pomotaistoilla ja yllättävillä oikea-aikaista nappien painelua vaativilla Quick Time Event -hetkillä.

Pelin rauhallinen tahti sopii hyvin pelimekaniikkoihin. Hahmo tottelee käskytystä tarkasti, eikä isommankaan vihollismäärän edessä tule tunnetta, että selviytyminen jäisi kiinni huonosta ohjattavuudesta. Jännitystä ladataankin paineistamalla tilanteita esimerkiksi realistisen oloisilla aseiden latausajoilla ja vihollisten yllätyshyökkäyksillä. Vaikka ammuksia riittääkin positiivisen paljon, ei joka kohtauksesta suoranaisella räiskinnällä selviä, mikä antaa Resident Evil 4:lle kivasti kutkuttavaa tunnelmaa.

Hahmolle annettu yksiselitteinen päämäärä ja tarinallinen suoraviivaisuus kannattelevat hyvin pelaajan tekemää matkaa karulla espanjalaisella maaseudulla. Vapaasti koluttavat alueet ovat etenemisen suhteen selkeitä, mutta sisältävät myös hyvän määrän salaisuuksia ja piilotettuja aarteita sellaisia kaipaaville. Sujuvasti etenevää tarinaa monipuolistetaan hauskoilla sivutehtävillä ja haasteilla, joista pelaajaa palkitaan erilaisin hyödykkein.

Tarvikkeiden haaliminen on iso osa Resident Evil 4:ssä selviytymistä. Pelaaja voi hyödyntää löydettyjä tavaroita esimerkiksi energian täydentämiseen tai aseiden latailuun. Osa löydetyistä tavaroista on aarteita, joita voi taas myydä mystisesti ympäri pelialuetta ilmestyvälle kauppiaalle. Epäilyttävän rauhallisesti tilanteeseen nähden käyttäytyvä ja ääneen naureskeleva huppupäinen kaupustelija auttaa pelaajaa ehostamaan tarvikkeita ja myymään yhtä sun toista oleellista rahaa vastaan tietysti. Tavaran pyörittelystä tulee osa pelin strategiaa, sillä hahmolla on kantokapasiteettia vain rajoitetusti. Eri kokoisia ja muotoisia tavaroita saa pyöritellä vapaasti inventaarionäkymässä, mistä voi irrota hyvälle organisoijalle enemmän tilaa. Hauskaa kantokykyideaa varjostaa ainoastaan typerä ratkaisu poistaa kokonaan pelistä tavara, jonka pelaaja päättää tiputtaa hallustaan. Sen sijaan, että tavara jäisi maailmaan mahdollista myöhempää noukkimista varten, se vain katoaa kokonaan. Samanlaista ongelmaa tulee erillisestä säilytyslokerosta, joka on sijoitettu tallennuspisteiden yhteyteen. Jostain kumman syystä tähän lokeroon ei voi jättää kuin tiettyjä tavaroita, mikä voi aiheuttaa harmaita hiuksia tavarapaljouden edessä.

Resident Evil 4 onnistuu hyvin luomaan tunnelmaa ilmeellään. Värien ja kontrastin korostus istuu hyvin elokuvamaista kokemusta hakevaan tyyliin, jossa pelilliset osiot yhdistyvät saumattomasti välivideoihin yksityiskohtia pullollaan olevassa monipuolisessa maailmassa. Muun muassa dynaamiset varjot ja tuulessa lepattavat kankaat elävät hahmon liikkeiden mukana, ja lähes kaikki vastaantulevat koristeroinat ovat hajotettavissa, minkä ansiosta meno on niin dynaamista. Hyvin käytetyt tehosteet elävöittävät peliä, joka käsittelee kuolemaa ja kauhua ällöttävän yksityiskohtaisesti. Pelaaja kokee muun muassa matoja kuhisevia ruumiita, irtoraajoja ja verta tyylikkäästi suunniteltujen ja toteutettujen hahmojen parissa, joiden animointi on yliluonnollisista olioistakin huolimatta uskottavaa. Xbox Series X:n tehot riittävät hyvin toistamaan pelin näyttävyyttä pykimättä, eivätkä lataustauotkaan ennätä pilata jännitystä.

Japanilaiseksi peliksi Resident Evil 4:n ääninäyttely on yllättävän hillittyä ja luontevaa. Hahmojen rennot letkautukset ja napakat heitot tekevät näistä uskottavia ja persoonallisia. Monipuoliset äänitehosteet istuvat hyvin koettuun menoon jättäen välistä tyypilliset japanilaispelien diskanttipainotteiset kilahtelut. Musiikki ei ole kestänyt niin hyvin aikaa, mutta uppoutuu varsin huomaamattomasti tunnelman kohottajaksi taustalla.

Resident Evil 4:n rohkea pesäero niin tyylillisesti kuin teemallisesti sarjan aikaisempiin osiin hieman horjuttaa pois odotuksien rakentamalta radalta. Myös hämmästyttävän monet viittaukset tyylin, ideoiden ja jopa alueiden muodossa Resident Evil Villageen (tai toisin päin) resonoivat hieman negatiivisesti, koska en Villagesta juuri välittänyt. Mutta neljäs Resident Evil ravistaa nämä turhat murjotukset nopeasti napakalla pelattavuudella, monipuolisella toiminnalla ja mainiosti rullaavalla seikkailulla, josta jännitystä, verta tai käänteitä ei puutu. Mainio seikkailu on kääritty upeasti tyyliteltyyn ulkoasuun, joka tarjoilee unohtumattomia pomotaistoja ja karmivaa selviytymistaistelua. Vaikkei Resident Evil 4 olekaan Resident Evilin uusintaversioista se parhain, on se silti esimerkillinen näyttö laadukkaasta pelinteosta.