Räjähtävä ja alati yli lyövä Serious Sam on palannut räiskimään yhdeksän vuoden hiljaiselon jälkeen. Serious Sam 4 lupaa lisää aiemmista osista tuttua päätöntä hauskanpitoa entistä paremmalla teknisellä annilla.
Juonikuvio itsessään keskittyy Serious Sam 3:n tarinaa edeltävään aikaan, jolloin Sam ja stereotyyppiset sotilaskumppanut matkaavat läpi Euroopan etsien Graalin maljaa sekä suojellakseen maailmaa hirviölaumojen hyökkäyksiltä. Tarinassa ei ole järjen hiventäkään, ja jopa neljättä seinää puhkovat hahmot tuntuvat ymmärtävän miten hölmöä kaikki on. En haluakaan kritisoida älytöntä lähtökohtaa, vaan huonosti ja pökkelösti käsikirjoitettua dialogia. Kun alkumatkasta hahmot mutisevat mielestään parhaita one-linereita, koin tilanteen tuskallisen vaivaannuttavaksi.
Tarina saattaa kompuroida, mutta onneksi toiminta on yhtä kaoottista ja järjetöntä kuin aina ennenkin. Räiskintä tuntuu hyvältä ja erityisesti vihollissuunnittelu on erinomaista, vaikkakin osa otuksista toki on tuttuja aiemmista osista. Erityisesti vampyyrit kolahtivat makuhermooni: iljettävät demonit lentävät pelaajaa kohti ja heiluttavat ruutua mätkien samalla lekoillaan. Kun kimppuun käy kerrallaan parikymmentä vihollista ja ammusmäärätkin ovat rajalliset, taistelustrategiaa on todellakin syytä pohtia tarkasti.
Siinä missä vihollissuunnittelu pelin vahvimpia osa-alueita, tekoäly osoittautuu valitettavasti typeräksi. Toisinaan viholliset eivät osoita minkäänlaista kiinnostusta pelaajaan, vaan antavat tulittaa itsensä hengiltä kaikessa rauhassa. Lisäksi pomotaistelut ovat läpihuutojuttuja, vaikka dramaattiset välivideot antavat ymmärtää päinvastaista. Esimerkiksi jo ensimmäinen pomo kaatuu rajattomilla ammuksilla ilman minkäänlaista päänvaivaa.
Onneksi asevalikoima onnistuu paremmin, ja erityisesti Serious Sam 4:n kykypuu teki minuun vaikutuksen. Voit käyttää kerättyjä pinnoja esimerkiksi ostamalla kyvyn, jolla voit hypätä vihollisen ratsuille, saada ammuksia tapoista ja niin edelleen. Uusia pisteitä saa löytämällä maailmalle piilotettuja esineitä. Kaikkinensa kykypuu tuo hölmöön räiskintään runsaasti lisäarvoa ja -syvyyttä. Samaa voi sanoa useita tarjolla olevista työkaluista, kuten mustia aukkoja ampuvasta vempeleestä sekä käsitykistä.
Tarina koostuu 16 kentästä, jotka seuraavat samaa rakennetta turhankin uskollisesti. Yleensä pelaaja seuraa lineaarista reittiä räiskien vihollisia siellä ja täällä, kunnes lopulta vastaan marssii isompi loppupomo. Simppelin luonteen vuoksi vihollismäärät tuntuu toisinaan turhankin suurilta. Onneksi tilannetta rytmitetään erilaisilla vapaaehtoisilla sivutehtävillä., jotka tarjoavat lisähaastetta ja antavat pelaajalle käyttöön muutamia lisävarusteita. Valitettavasti sivutehtäväsuunnittelu itsessään ei ole erityisen kummoista, vaan yleensä pidetään joko tekoälyä hengissä tai kerätään esineitä tehtävänannon mukaisesti.
Toisin kuin suurin osa nykypeleistä, kuoleman koittaessa ladataan aiempi tallennuspiste silloisine terveyspisteineen. Ratkaisu tuntuu vanhentuneelta, kun energia ei lataudu odottamallakaan. Tämän vuoksi joissakin tilanteissa ajautuu ongelmiin, kun isoa taistelua varten ei olekaan terveyttä plakkarissa. Aiemman tallennuksen lataamalla voi toki yrittää onnistuneempaa suoritusta, mutta tämä tuntuu turhalta toistolta.
Serious Sam 4 on valitettavasti julkaisunkin yhteydessä täynnä teknisiä ongelmia. Viholliset tapaavat jumiutua ympäristöön, epätarkat tekstuurit pomppivat silmille ja lataustauotkin venyvät kohtuuttomasti. Vaikka peli ei kertaakaan kaatunut kokonaan, murheiden yleisyys harmittaa. Tekijät ovat kertoneet tiedostavansa ongelmat ja korjaavansa ne myöhemmin, mutta köhintä jatkuu ainakin vielä julkaisun yhteydessä pelin useammasta viivästyksestä huolimatta.
Myös äänimaisema jättää toivomisen varaa. Taistelutilanteessa pauhaava energinen raskas rock räimii mainiosti, mutta taistelun hiljennyttyä koittaa usein pelottavankin pitkä täydellinen hiljaisuus. Graafinen puoli taasen on ristiriitainen, sillä siinä missä vaikkapa Rooman kadut ja Ranskas avoimet alueet ovat kerrassaan upeita, hahmomallit näyttävät todella vanhentuneilta. Aivan kuin hahmot ja maailma eivät kuuluisi samaan peliin.
Serious Sam 4: Planet Badass on sarjan toistaiseksi pahin harha-askel, eikä sitä oikein voi suositella kuin aiempien osien tosifaneille. Huono käsikirjoitus, venytetyt taistelu sekä teknisen toimivuuden yskähtely häiritsevät liian paljon. Erinomainen asevalikoima sekä hetkittäin hauskaksi vertyvä päätön sotiminen vievät välillä mukanaan, mutta ne eivät onnistu peittämään mainittuja ongelmia alleen.