Moottorikelkkailua näkee videopeleissä nykyään enää aniharvoin. Männävuosinakin vekottimilla päristeltiin enimmäkseen arcade-henkisissä huristeluissa, kuten Sled Stormissa ja Ski-Doo-brändin peleissä. Kuopiolaisen Hanki Gamesin Sledders heittää kolikkopelit romukoppaan, ja on sen sijaan tiukka moottorikelkkasimulaatio.
Pelin henki on harvinaisen selvä. Ennen ajelua valitaan yksi lukuisista kelkoista, sekä yksi viidestä kartasta ja sen jälkeen annetaan kelkalle hanaa halki lumisten maisemien. Simulaatiomaisuus näkyy hienoisena kankeutena ajettavuuteen totuttelussa. Jos kaasun heittää välittömästi pohjaan, kelkasta riippuen lennetään joko takaperin ympäri, tai vastaavasti jumahdetaan hankeen jumiin.
Painon siirtelyllä on runsaasti merkitystä kelkan ohjaamisessa. Eteenpäin ja taaksepäin nojaamisella esimerkiksi on merkitystä kaasuttamisen ohessa myös vuoria kiipeillessä ja laskeutuessa. Tiukempia kurveja varten molemmat jalat voi heittää kelkan toiselle puolelle, jolloin kelkkaa voi nykäistä tiukemmin haluttuun suuntaan.
En ole todellakaan mikään moottorikelkkaekspertti, mutta ajaminen tuntuu realistiselta. Kelkat lisäksi tuntuvat omanlaisiltaan vekottimilta ja etenemistä ajatellen merkitystä on paljonkin sillä, ottaako alleen heikkotehoisemman retrokelkan vai modernin lumiohjuksen. Kaikki kelkat ovat tuttuja laitteita oikeasta maailmasta, joten kelkkafaneille Sleddersin parissa riittää varmasti kokeiltavaa ja ihmeteltävää.
Alkukynnyksen jälkeen ajomalli osoittautuu erittäin mainioksi ja lupauksia antavaksi. Harmi vain, että lupauksilla ei tehdä oikeastaan yhtään mitään. Pelissä ei ole esimerkiksi minkäänlaista tehtävärakennetta. Ei kisoja, ei etsittävää röhnää, ei yhtään mitään. Olettaisin, että sisältöä lisätään luurangon ympärille myöhemmin, mutta tuntuu todella kummalliselta, että itse ajamisen oheen peli ei tarjoa yhtään mitään tekemistä.
Ongelma korostuu pelin viidellä kartalla. Vaikka kartat ovat todella isoja, ovat ne myös todella autioita. Suurimmat erot karttojen välillä vaikuttaisivat olevan korkeuseroissa ja maaston muodoissa, sillä testiajelun perusteella kaikki kartat olivat muutoin samanlaista umpihankea samanlaisine puineen. Haluan löytää ja ihmetellä, enkä vain pyrkiä kelkalla mäen päälle!
Niinpä näin moottorikelkoista vain peleissä kiinnostuneelle tekeminen loppuu Sleddersissä kuin seinään. Ajaminen on toki hauskaa aikansa, mutta kun peli ei tarjoa tarpeeksi syitä jatkaa ajelemista, kiinnostus loppuu harmillisen nopeasti. Potentiaalia Sleddersissä on vaikka kuinka, nyt luurangon ympärille pitäisi vielä kasata itse peli. Simulaationa se on toki oikein mainio.