Erinomainen PS4-klassikko Spider-Man sai remasteroinnin ja PC-käännöksen alkusyksystä. Nyt myös sarjan itsenäinen jatko-osa Miles Morales on saanut ilmentymänsä PC:lle. Tätä on odotettu!
Tarina on suoraa jatkoa pääteokselle, jonka loppujuonteena nuori latinotaustainen Miles Morales sai pureman radioaktiivisesta hämähäkistä. Kaksin aina kaunihimpi, sillä nyt New Yorkilla on kaksi seinillä hyppivää suojelijaa. Miles on selvästi Peteriä nuorempi, mikä ilmenee omanlaisina ongelminaan perheen parissa - semminkin kun Milesin äiti on poliitikko, isä edesmennyt poliisisankari ja setä antisupersankari Hiipijä.
Juniorin liittyminen remmiin on helpotuksen paikka Peter Parkerille, sillä lomittajalle on ollut kovasti tarvetta. Miles on vielä kovin epävarma taidoistaan, mutta sopivana kompensaationa hänen taitovalikoimansa on kasvanut lisävirtaa tuottavalla myrkkyvoimalla, joka laajentaa iskuvalikoimaa entisestään.
Mikäli alkuperäinen teos on edelleen lihasmuistissa, ei uuteen osaan tarttuminen tuota hetkeäkään vaikeuksia. Kaikki samat iskut, väistöt ja heilahdukset ovat edelleen käytössä, vaikkakin erikoisvarustevalikoima on laitettu uuteen uskoon. Seittisinko toimii yhä totuttuun tapaan, mutta pari uutta lelua virkistävät valikoimaa miellyttävästi.
Miles on seniorikollegaansa taitavampi myös siten, että suuri osa peruspelin taitovalikoimasta on käytössä heti tapahtumien alussa. Kokemuspisteitä keräillään edelleen, mutta ne keskittyvät ensisijaisesti uusien myrkkyiskujen avaamiseen.
Iskuvalikoiman pitäminen laajana alusta asti on hyvä valinta, sillä kokeneemmille pelaajille taitojen grindaus alusta saattaisi olla turhauttava kokemus. Muutamia liikkeitä ja kaupungilla seittisinkoilua helpottavia taitoja on sentään avattava suorittamalla kaupungilla olevia tehtäviä, jolloin kokemuspisteitä ei tarvitse käyttää liikkumisen helpottamiseen.
Vaikeasta pelistä ei edelleenkään ole kyse, ainakaan normaaleilla vaikeusasteilla. Oman vaikeusasteen voi toki säätää tappiin, mutta julkaisu kannustaa vahvasti palaamaan tarinaan uudelleen Uusi peli+ -tilassa, jolloin mukavana lisäbonuksena muutamat lukitut taidot ja temput avautuvat käyttöön.
Hämismiehet ovat aina olleet Marvelin perheystävällisempään laitaan sijoittuvia kertomuksia, eikä riskejä ikärajan suhteen oteta edelleenkään. Taistelu on veretöntä, lennokasta ja fysiikan laeista piittaamatonta ympäriinsä sinkoilua. Tämä on taistelumekaniikan vahvuus, sillä yksi juniorihämis vastaa muutamaa kymmentä pikkupahista, eikä voimafantastisesta vauhdikkuudesta ole puutetta.
Kyllästyminen ei ehdi iskeä, sillä tarina on selvästi perusteosta lyhyempi. Keräiltävää krääsää ja vähäisiä nakkitehtäviä löytyy pitkin kaupunkia, mutta näitäkin löytyy selvästi aiempaa vähemmän. Sataprosenttisen suorituksen grindaaminen on siis entistä helpompaa.
Audiovisuaalisesti New York näyttää todella vaikuttavalta. Erityisesti DLSS:ää tukevalla näytönohjaimella ja HDR-yhteensopivalla näytöllä tarjolle on mahdollista loihtia melkoisia maisemia. Musiikkiraitaa on tuunattu biittaavampaan ja räpimpään suuntaan, mikä sopii tunnelmaan erinomaisesti.
Miles Morales on ehdottomasti pelaamisen arvoinen julkaisu, jonka vahvuudet ovat identtisiä perusteoksen kanssa. Singahtelu pitkin New Yorkin katuja on edelleen lennokasta, taistelu kiihkeän nopeatahtista ja hämismäisen letkeä läpänheitto jaksaa hymyilyttää.
Kierrätys on päivän sana, ja Miles Moralesin myötä samasta toimivasta pelimoottorista on otettu yhä enemmän pelitunteja irti. Tämä ei ole pelkästään harmillinen juttu, sillä kaikeksi onneksi pohjatyöt on tehty niin hyvin, että sitä samaa jaksaa oikein hyvin pelata vielä runsaat kymmenen tuntia peruspelin päälle!