Splitgate 2 on kuin edeltäjänsä, mutta parempi

On tietty annos vaaraa mukana siinä, miten 1047 Games on hoitanut Splitgatea. Alkuperäinen peli saatiin muutama vuosi sitten, ja sillä saavutettiin suuri yleisö ja paljon ylistystä. Jopa siinä määrin, että tekijöiden mielestä paras toimintatapa tehdä se aidon vision mukainen peli oli pitää ennallaan ensimmäisen pelin menestyspalikat, ja käyttää kaikki huomio ja voimavarat isomman ja mahtavamman jatko-osan tekemiseen. Monin tavoin kyse on hieman samasta asiasta kuin miten Player First Games hoiti MultiVersusin. Heillä oli suosittu peli, jonka tuki lopetettiin, ja oletuksena oli fanikunnan hurraus, kun peli teki aikanaan paluun. Teen tämän vertauksen, koska MultiVersusin epäonnistuminen osoittaa, että salamamenestys ei välttämättä onnistu kahteen kertaan. Siksi Splitgate 2 on niin mielenkiintoinen tarina.

Jatko-osa ottaa kaiken, mikä teki Splitgatesta niin viihdyttävän tuotteen, ja yksinkertaisesti korottaa sen uudelle tasolle. Voin sanoa tämän varmaksi, sillä hiljan pääsin kokeilemaan muutaman tunnin ajan peliä, jossa olivat paikoillaan samat ominaisuudet kuin ristiin pelattavassa alfassa. Olin innokas kokeilemaan perinteistä ja pulssia kohottavaa 4v4-toimintaa, uusia hahmoluokkia ja varusteyhdistelmiä, ja toki paljon kaoottisempia 8v8v8-pelimuotoja myös, ja voin sanoa, että vain muutaman tunnin jälkeen Splitgate 2 näyttää erittäin lupaavalta areenapyssyttelyltä.

1047 Games on tehnyt selväksi, että he ovat innoittuneet räiskintäpelien parhaimmistosta. Call of Duty ja Halo ovat kaksi usein mainittua nimeä, mutta nimenomaisesti Splitgate 2:n innoittajina kehittäjille ovat toimineet Halo: Reach ja Destiny. Ja se näkyy. Splitgate 2 tarjoaa silkkisen ja suoraviivaistetun räiskintätoiminnan, jota määrittää ja jota on laajennettu syvyydellä ja luovilla vaihtoehdoilla, joista on kiittäminen liikkumista ja ikonista portaalijärjestelmää. Pyssyttely on tiukkaa ja nopeaa, tahti on nopea, joskaan ei liian nopea, liikkumismahdollisuudet ovat vaihtelevia mutta hallittavissa, ja kaikki tekevät yhdessä räiskinnän, joka on ytimeltään helposti lähestyttävä, mutta jossa on erittäin korkealla se taitokatto. Kunhan voi liikkua ja tähdätä aseella, on Splitgate 2 valmis, ja suurin osa sisällöstä tulee esille luonnostaan, kun pelitunnit karttuvat.

Portaalien käyttämisen idea saattaa tuntua kummalliselta ja jopa sekavalta aluksi, mutta 1047 Games on panostanut paljon kenttäsuunnitteluun ja rakentanut areenoita siten, että portaalit eivät kuormita toimintaa. On mahdollista nopeasti liikkua kartalla tavalla, josta GLaDOS olisi ylpeä, tai vain avata portaali vihollisen taakse, ja ampua sitten poloista selkään. Kyse on siis jälleen taitotasosta Splitgate 2:ssa, ja kuten kaikissa mahtavissa areenapyssyttelyissä, tämäkin peli on rakennettu alusta asti vetoamaan niin uusiin tulokkaisiin kuin veteraaneihin.

Yksi pääasiallinen keino, jolla 1047 Games on muuttanut Splitgaten kaavaa jatko-osassa ovat hahmoluokat ja varustekokonaisuudet (eli loadoutit). Moinen saattaa vaikuttaa ensin liialliselta, mutta nämä on itse asiassa laitettu mukaan kiinnostavalla tavalla, joka parantaa toimintaa. Yksi osa-alue, jossa areenapyssyttely voi kompastua, on se, miten kaikki ovat periaatteessa samalla viivalla, toisin sanoen toiminta vain muuttuu kiihkeäksi ja hikiseksi, jolloin homman nimenä on vain ampua vastustaja ensin. Splitgate 2:ssa hahmoluokat auttavat lisäämään strategisia elementtejä, sillä jokainen luokka tekee jotain hieman erilaista. Aeros on tyypillinen juokse-ja-ammu, joka keskittyy nopeuteen ja liikkumiseen, kun taas Meridian osaa korostaa ja merkitä pahiksia seinien läpi, ja taas Sabrask on lähietäisyydellä kova luu varsinkin kohdetta hallussa pidettäessä, joka vieläpä pitää lyömisestä ja käyttää liikuteltavia suojakilpiä. Jokainen hahmoluokka on erittäin tehokas toiminnan tiimellyksessä, ja tekevät kaiken sen, mitä Splitgatessa voi odottaakin tekevän, mutta kukin myös loistaa toisiinsa verrattuna pienin omintakeisin tavoin. Tämä muuttaa toimintaa ja strategiaa paljonkin.

Varustekokonaisuudet ovat vähän eri asia, sillä ne antavat pelaajalle mahdollisuuden valita sellainen asetyyppi, joka sopii omaan tyyliin. Jos pelaa Sabraskilla, kannattaa ottaa mukaan haulikko, konepistooli jos on Aeros, ja karabiini jos on Meridian. Tai sitten voi tehdä juuri päinvastoin kuin miten hahmoluokan odottaisi toimivan, ja sekin käy päinsä. Yksi ongelma on se, että jokaisella hahmoluokalla on hieman erilaiset asemuunnelmat, kuten esimerkiksi Meridianilla on paljon raidetykkejä, Sabrask pitää puoliautomaatti-, pumppu- tai pulttilukkoisista aseista, ja Aeros on paljon enemmän täysautomaatin suuntaan, ja kaikki tämä tarkoittaa, että jotkut aseet ovat huonompia toisten hahmojen käsissä kuin toisten. Lisäksi, ja tämä on ehkä se isoin ongelma tällä hetkellä Splitgate 2:ssa, väliaika on hyvin lyhyt. Pelaaja laitetaan hyvin nopeasti uusiin eriin tai peleihin, ja oman varustekokonaisuuden säätämiseen on vain muutamia sekunteja aikaa, ja se voi olla joskus hieman liikaa vaadittu. Varustekokonaisuuksien säätäminen vaatii siis vielä työtä, sillä ne toimivat vastaan sitä Splitgaten erityistä ideaa yksinkertaisesta ja suoraviivaisesta pyssyttelystä.

Mutta tässä on se juttu, joka on siis se toinen pääasiallinen kritiikin aiheeni, joka tuli mieleen muutaman tunnin pelaamisen jälkeen. Pelimuodot ovat vaihtelevia ja uskomattoman tasapainoisia kera perinteisten tappomatsien, tavoitteellisten versioiden ja jopa sellaista, jota voi verrata Halon Grifballiin jossain määrin. Pelattavuus toimii, ja pelaa kuin unelma todella upealla ulkoasulla, jossa ei ole lainkaan ylimääräistä tauhkaa niin kuin Call of Dutyssa, ja monet muut areenapyssyttelyjen titaanit voisivatkin ottaa oppia. Karttasuunnittelu on nerokas, ja kentät ovat oikean kokoisia ja niissä on paljon nurkkia ja mutkia, joita pelaajat voivat käyttää hyödyksi. Kyseessä on todellakin hiottu ja vaikuttava räiskintä kera mahtavan, upean ja terävän grafiikan ja ylöspanon, ja silti mainitsin kappaleen alussa kaksi pääasiallista kritiikin aihetta, joten mihin se toinen sitten viittaa?

8v8v8. Tässä pelimuodossa on mielenkiintoisia elementtejä, ja minusta monet tulevat siitä nauttimaan kuin Big Team Battlesta konsanaan. Mutta minulle Splitgate on aina ollut parhaimmillaan hieman henkilökohtaisempana tiiviinä pyssyttelykokemuksena, ja siksi 4v4-pelimuodot loistavat. Ongelmani 8v8v8 kanssa ei ole pelaajien lukumäärä kartalla tai se, miten toiminta toteutuu. Tietenkin on muistettava se, että kun 24 pelaajaa taistelevat keskenään pienestä kohteesta, on portaaleja aivan kaikkialla, ja lopputuloksena on kaoottinen painajainen. Ongelmani on se, että kartat tuntuvat liian isoilta tähän pelimuotoon. Splitgate 2 toimii nopeasti, ajoittain jossain Call of Dutyn ja Halon välimaastossa, ja näissä 8v8v8-pelimuodoissa joutuu juoksemaan jonkin aikaa (tai liikkumaan portaalilla kartan poikki), taistelemaan muutaman vihollisen kanssa ja lopulta tulemaan eliminoiduksi, ja sitten on juostava takaisin. Ja se on ongelmani. Isoissa kartoissa ei ole samaa tuntua kuin 4v4-kartoissa, portaalipaikkoja on vähemmän, tyhjää tilaa ja avointa paikkaa on liiaksi, ja kaikki on yhdessä sellainen pelimuoto, joka tuo mieleen melkein Battlefieldin, jossa pelaaja kokee todellakin olevansa ulkopuolinen keskellä tiivistä toimintaa. Tässä on jotain, mikä ei vain tunnu Splitgatelta.

Joskaan epäilystä ei ole siitä, etteivätkö fanit nauttisi 8v8v8-pelaamisesta, minulle se on edelleen 4v4, jossa Splitgate 2 loistaa. Vaikka minulla on ongelmia laajemman mittakaavan taistojen kanssa, ja en ole kovinkaan vakuuttunut loadouteista eli varustekokonaisuuksista, on muu kokonaisuus, josta peli muodostuu, kerta kaikkiaan mahtava. Se on viihdyttävää, helppoa pelata, ymmärtää ja nauttia, siinä on laadukkaan pelin tuntuma ja ylöspano, ja todellakin tuntuu tuoreelta lisäykseltä varsin tunkkaisessa areenapyssyttelyjen lajityypissä. 1047 Games ei ole ilmoittanut Splitgate 2:n julkaisupäivää, mutta kun se julkaistaan, on tässä pyssyttely, jota ei kannata ohittaa, ja toivottavasti se näkyy myös pelaajamäärissä. Mitä nyt olen nähnyt, ovat kehittäjät käyttäneet jo valmiiksi toimivaa alkuperäistä pohjana, ja yksinkertaisesti parantaneet kaikkea uusiin korkeuksiin, joten toivottavasti kyseessä ei ole uusi MultiVersus, jossa pelaajat siirtyvät muutamassa viikossa muiden pelien pariin.