Ranskalainen pelinkehittäjä Spiders on tunnettu suurikokoisista roolipeleistä (kuten esimerkiksi Greedfall), jotka tapaavat tarjota monipuolisen maailman vieläkin monipuolisemmilla tuunausmahdollisuuksilla. Tästä ei kovin kauaksi lähdetä harhailemaan (koskapa Greedfallin jatko-osa on tulossa), ja tuleva Steelrising on enemmänkin toimintaroolipeli. Se tahtoo sanoa sitä, että kyseessä on aiempaa lineaarisempi ja haastavampi peli kuin mitä studiolta on totuttu odottamaan. Pääsin kokeilemaan Steelrisingia ennakkoon, ja mukana on aineksia niin Soulslike-peleistä kuin NieR:Automatasta.
NieR-vaikutus näkyy aihepiirissä ja tarinassa. Nyt ollaan 1700-luvun lopun Ranskassa, ja tarkemmin sanottuna Ranskan vallankumouksen ajassa. Steelrising sijoittuu kuitenkin vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa hallitsija Ludvig XVI (eli Clockwork King) on päättänyt, ettei väkeä ole tarpeeksi murskaamaan Ranskan kansan aloittaman vallankumouksen. Siksi kuningas on pestannut palvelukseensa insinööri Eugene de Vaucansonin, joka on luonut kokonaisen armeijan koneita. Pelaaja asettuu Aegis-koneeksi, joka on tehty palvelemaan kuningatar Marie-Antoinettea. Kuningatar kuitenkin epäilee kuninkaan vajonneen hulluuteen, ja sotkeutuneen jollakin tavalla kuningattaren Dauphin-pojan murhaan. Moinen on selvitettävä, joten kuningatar lähettää Aegisin Pariisiin setvimään kuviota siitä, mitä tapahtuikaan Ranskan valtaistuimen perijälle.
NieR-vaikutus on selvä, koska pelaaja on itse kone taistelemassa muita koneita vastaan. Steelrising ei kuitenkaan sijoitu tulevaisuuteen, vaan sijoittuu tiettyyn aikaan ja paikkaan historiassa. Pariisi onkin likainen kapeine kujineen ja sodan vaivaama. Kaupunki on itse asiassa varsin autio, eikä Aegis tapaa ihmisiä kaduilla: ihmiset kun ovat kodeissa ja kellareissa paossa koneita. Pelin maailma on toinen toistaan seuraavien lineaaristen kujien sarja, joskin muutamia sivukujia on mukana.
Ja sitten ne Soulslike-vaikutteet alkavat näkyä. Elden Ring pyrki uudistamaan kaavaa sijoittamalla pelin avoimeen maailmaan, kun taas Steelrising muistuttaa enemmän Dark Soulsia ja on lisäksi niin sanotusti puoliavoin. Jokaista kohdetta voi tutkia vapaasti haluamallaan tavalla, mutta toisaalta kentän loppuun on päästävä seuraten tiettyä määrättyä polkua.
Lisäksi pelattavuus tuo mieleen Dark Soulsin. Taistot ovat haastavia, sillä pahisten hyökkäykset on opittava, ja ne pomovastukset ovat toki vielä pahempia. Iskut on joko väistettävä, torjuttava tai "pärrytettävä". Vihut ovat jokseenkin kestäviä, joten taistoihin kuluu hetki aikaa. Aseita on käytössä monipuolisesti, ja vehkeissä on omia erikoishyökkäyksiään ja mahdollisesti erikoisempia tuhotehoja (eli "elementaalivahinkoa"). Toki pelissä on monipuolinen hahmonkehitys, jonka avulla Aegisin saa erikoistumaan itselle sopivaan pelityyliin. Vaatetusta kannattaa toki miettiä myös, sillä paremmilla esineillä saa paremman suojan.
Pelin maailmassa on sinisenä näkyviä palluroita, jotka voi poimia kyytiin. Näistä saa erilaisia esineitä Dark Soulsin valkeiden palluroiden malliin. Ja kun pelaaja kuolee, kaikki mukana kulkevat Anima Essencet menettää.
Vaikka elkeet ovat tutut, on Steelrising onneksi myös jännittävä. En henkilökohtaisesti pidä Soulslike-peleistä niiden kankeuden vuoksi puhumattakaan kovasta vaikeustasosta, joka ei ole riittävän palkitseva. Steelrisingin pelattavuus on kuitenkin sujuvaa, eikä onneksi liian vaikeaa. Hahmonkehitys on hoidettu niin, että sen käyttäminen tuntuu intuitiiviselta.
Steelrisingin tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta, jossa pelaajan on tehtävä erilaisia valintoja. Näiden seurauksena ystävät muuttuvat vihollisiksi ja päinvastoin. Pelin ulkoasu ei missään nimessä tehnyt vaikutusta, ja välivideot olivat suorastaan rumia. Toisaalta pelasin vasta ennakkoversiota, joten oletan parannuksia olevan tulossa ennen julkaisua.
Kaikesta päätellen Steelrisingista on muovautumassa viihdyttävä peli, kunhan se julkaistaan 8. syyskuuta 2022 PC:lle, Playstation 5:lle ja Xbox Series X:lle (ja S:lle). Onko luvassa jotain vallankumouksellista? Ei missään tapauksessa, mutta hauskaa kuitenkin.