Sundered

Thunder Lotuksen esikoispeli Jotun (2015) teki sen verran hyvän vaikutuksen, että poppoon tulevia tuotoksia jäi odottamaan mielenkiinnolla. Käsin piirretty ilme yhdistettynä retrotunnelmaiseen seikkailuun oli jotain, mitä ei näin tyylikkäästi ollut ihan heti väsätty. Nyt Thunder Lotus tuo vihdoin uuden pelinsä Sunderedin kaikkien nautittavaksi pitkän odottelun jälkeen. Trailerit ja hypepuheet lupailevat hyvää, joten ei muuta kuin testailemaan indiefiilistelyä.

Ensimmäisenä Flashback (Delphine Software Internation, 1992) ja Myth: History in the Making (System 3, 1989) -pelit mieleen tuova klassinen sivuttain rullaava seikkailu vie pelaajan Eshe-nimisen hahmon vauhdikkaissa saappaissa alati muuttuviin ja vaarallisiin luolastoihin. Erilaisia vihamielisiä olentoja tulvivat luolastoalueet muodostuvat muun muassa niin orgaanisista metsistä kuin teknologiapainotteisista rakennelmistakin. Matkalla kerätyn voiman avulla Esheä voi parannella ottamaan muun muassa enemmän iskua vastaan, ja vastaamaan höykytykseen äkäisemmin taisteltaessa vihollisaaltoja ja loppupahiksia vastaan.

PC:llä pelkästään näppäimistöön perustuva ohjattavuus on osattu pitää maltillisena. Hahmoa liikutellaan sivuille nuolinäppäimistä, ja tarpeen tullen voi laittaa kyykkyyn tai tuijottelemaan kenttää yli normaalinäkymän. Lisäksi hahmolla on hyppyominaisuus, jonka avulla voi myös laskeutua tietynlaisilta korokkeilta alemmas, ja mahdollisuus käyttää miekkaa pitämään viholliset loitolla. Esheä voi myös parantaa maailmasta mukaan kertyneillä sydämillä. Pelin edetessä muutamat lukitut lisäominaisuudet avautuvat, jolloin nappejakin tulee mukaan lisää. Muun muassa järkyttävän kokoisen lasertussarin lisääminen osaksi taistelua on alati kasvavien vihollisaaltojen seurassa iloisesti tervetullut. Joka tapauksessa nappien määrä pysyy hyvin hallinnassa kahden käden käytöllä.

Thunder Lotus lunastaa odotukset pelinsä graafisesta tasosta hienosti. Ihanan lämminhenkinen käsin piirretty ilme näyttää upealta ja istuu seikkailupelin tyyliin kuin omena possun suuhun. Selkeä ulkoasu mahdollistaa monipuoliset ja täyteläiset kentät ilman puuroutumisen uhkaa jopa vastustajia kuhisevissa kahakoissa. Pelissä käytetyt parallaksitaustat tuovat kivaa syvyyttä maailmaan, ja olioiden kirjo lumoaa monipuolisilla uhkakuvillaan. Loppupomoihin kiteytyy interaktiivisen animaatiosarjan oloinen kokemus, kun jättimäiset pahikset antavat kyytiä pelin sankarille.

Musiikin olisin toivonut tulevan enemmän esiin, sillä pelin miellyttävä graafinen ulosanti oikein kutsuu sielukasta musiikkia luokseen. Valitettavasti musiikkipuolella pelistä ei jää mieleen oikeastaan mitään. Äänipuoli sentään tukee mukavasti Sunderedin ilmettä, vaikka sekin jää selkeästi graafisen ylivoimaisuuden jalkoihin.

Liputuksesta huolimatta ei Sundered ole mikään läpihuutojuttu. Peli ei nimittäin juuri selittele tarkoitusperiään kryptistä tarinaa lukuun ottamatta, eikä myöskään pahemmin kerro miten kuuluisi pelata. En toki odota Sunderedin taluttavan kädestä pitäen pitkin tarinaansa, sillä osa kiehtovuutta on juurikin ottaa asioista itse selvää. Kuitenkin huomasin haahuilevani ympäriinsä turhautumisen kulmilla tietämättä varsinaista päämäärääni, ennen kuin kuvio alkoi oikeasti selvitä loputtomien vihollisenjoukkojen kukistamisen ohessa.

Myöskin vahvasti grindaukseen nojautuva pelimalli alkaa häiritä jatkuvalla toistollaan. Kuoleman jälkeen voi kerätyllä energialla kasvattaa hyökkäys- ja puolustusominaisuuksia ennen uudelleen aloittamista. Ominaisuuksien buustauksella ei tunnu kuitenkaan olevan odotettua vaikutusta, sillä vihollisten määrä ja vaikeus kasvavat parannellun hahmon myötä. Näin kehitykseltä ja samaan syssyyn myös grindaukselta menee pitkälti pohja. Kyllähän toki lopulta aina eteenpäin pääsee, mutta samaisen kohdan uudelleenpeluu lukuisia kertoja alkaa väkisinkin tökkiä. Jäin myös ihmettelemään, miksi pelaajalle annetut esteet eivät vaikuta vihollisiin. Esimerkiksi kenttien teollisuusosioissa olevat hydrauliikkapuristimet olisivat olleet oiva strateginen väline ansoituksessa. Hyökkäävät monsut kuitenkin liikkuvat läpi näistä esteistä, joiden taakse tai alle pelaaja itse jää.

Thunder Lotus onnistui toistamaan menestysreseptinsä näköisellään uutukaispelillä. Lumoavat käsin piirretyt grafiikat, omaperäinen tarina ja retrotunnelmaan kumartava napakka pelattavuus tekevät Sunderedista mieleenpainuvan kokemuksen. Vaikka fiilistä vie alaspäin muutamat pikku ongelmat ja tekotaiteellinen tapa pitkittää peliä grindaamisella, on kyseessä jälleen kerran peli, joka kannattaa huomioida.