Super Mario 3D Land

Seison pienellä tasolla ja katselen syvyyksiin, tyhjyyteen. Se on tasojen luonne: joka tippuu, kuolee. Tämä pätee myös Super Mario 3D Landissä, muttei aina. Joskus alhaalla odottaa pilvi tai toinen taso... siihen pitää vain osua.

Super Mario 3D Land on yksi aidoista Nintendo-peleistä. Sen hyvät suunnitteluideat ovat tuttuja jo Super Mario Galaxysta ja Super Mario Galaxy 2:sta, mutta tässä ne ovat entistäkin paremmin integroituina yhteen. 3D:tä käytetään nyt niin, ettei sitä missään vaiheessa halua kääntää pois päältä. Joskus se toimii suurempana, joskus pienempänä tehostekeinona, ja joskus sen ympärille on muotoiltu ihastuttavia retro-vitsejä.

Erityisesti korkeuden tunne tekee vaikutuksen. 3D:n ollessa päällä tuntuu siltä kuin Marion kanssa katselisi 150 metrin korkeudesta. Se saa kysymään, pitäisikö tuonne muka hypätä. Odottaako siellä sankaria kuolema vai se yksi taso, johon pitää osua?

Kauniiden ja monipuolisten kenttien läpipeluu tarjoaa erilaisia kokemuksia, ja aktivoi samalla aivan eri alueita aivoista. Pelaajan ajatusten pitää juosta askeleen edellä toimintaa, eikä kaavoihinkaan sovi aina kangistua. Jotkut tasot liikkuvat automaattisesti, jotkut napin painalluksella. Toiset kallistuvat poispäin joka hypyllä ja taas kohti heti seuraavalla. Haamutasot ilmaantuvat tyhjästä, mutta vasta kun on jo itse ilmassa. Mario juoksee ruudusta ulos ja toisesta laidasta takaisin sisään. Seikkailua seurataan ilmasta, isometrisesti, sekä suoraan sivulta. Peli tekee jatkuvia pieniä muutoksia perspektiivissä ilman, että yksikään niistä on ärsyttävä tai epäonnistunut.

Odotettavissa olevat asiat eivät ole mitään salaisuuksia: warp-putket, salakäytävät, tutut kasvot Nintendo-universumista. Kaikki pelissä näyttää mahtavalta, terävältä ja rakkaudella animoidulta. Musiikki on tietysti hienoa, mutta aina välillä päästään kuulemaan myös uusia tulkintoja tutuista teemoista. Kentät ovat sangen mittavia, ja Mario voikin kuikuilla kiikareilla, missä tähtimitalit ja bonuskentät piileskelevät - tai vain nauttia maisemista. Kenttiä pitää pelata joka tapauksessa useita kertoja, jotta niistä saa kaiken irti.

Itse toiminta on melko konventionaalista, mutta likipitäen täydellistä. Uutta on muun muassa Katto-Kassinen -laatikko, joka leijuu oman propellinsa voimin. Myös Mario itse voi lentää pidemmälle pesukarhuhännän avulla. Bumerangi puolestaan pitää viholliset etäällä, etenkin takaa tulevat sellaiset. Myös tulikukat ja muut tutut elementit luonnollisesti löytyvät. Jos Mario mokailee liikaa, voi hän saada vahingoittumattomuuden, mutta tämä vie tietenkin kaiken haasteen pelistä.

Peli hyödyntää 3DS:n Street Pass -ominaisuutta, ja kaikissa kahdeksassa maailmassa on mysteerilaatikkoja lahjoineen. Näitä voi lähettää toisille pelaajille Street Passin välityksellä, ja paluupostissa saa tietenkin vastalahjoja. Uusien kommervenkkien lisäksi peli kunnioittaa perinteitään, ja Bowser on taas päättänyt lainata Prinsessan.

Super Mario 3D Land ei ole vain hyvä, se on erinomainen tulkinta Mariosta 3D-konsolilla. Peli kuuluukin likimain jokaisen Nintendo 3DS:n omistajan hyllyyn, ja samalla se tarjoaa hyvän syyn konsolin ostoon. Lyhyesti sanottuna Super Mario 3D Land loikkaa ja osuu.