Ensimmäisen Super Mario -pelin julkaisusta on kulunut jo 25 vuotta, joten sitä sietää juhlistaa. Juhlan kunniaksi Nintendo julkaisi uudelleen vuonna 1993 Super Nintendolle julkaistun pelikokoelman, joka kattaa neljä Mario -peliä. Mukana ovat pelisarjan osat ykkösestä kolmoseen ja kokoelmasta löytyy myös pahamaineinen Super Mario: The Lost Levels. Jottei paketti jäisi vain pelkäksi vanhan lämmittelyksi, on mukaan pakattu myös Mario-pelien historiasta kertova pieni kirja ja soundtrack-levy.
Kuten arvata saattaa, on koko paketti tasohyppelypelien ehdotonta aatelia. Jokainen Mario-peli on täydelliseksi hiottu kokonaisuus, ja kokoelmasta näkyy hyvin pelisarjan kehitys. Siinä missä ensimmäinen osa oli toteutukseltaan hyvin suoraviivaista tasoloikkaa, on Super Mario 2 jo huomattavasti monipuolisempi kokonaisuus. Kolmas osa osoitti puolestaan sen, mihin kaikkeen vanha kasibittinen Nintendo saattoi venyä. Pelissä on hirvittävästi sisältöä ja lukuisat salaisuudet takaavat, ettei pelistä millään ehdi nähdä kaikkea edes muutaman läpipeluukerran jälkeen. The Lost Levels erottuu joukosta vaikeutensa ansiosta. Tässä pelissä ei enää leikitä, sillä tasot ovat todella vaikeita.
Vaikka kaikilla kokoelman peleillä on ikää jo reilut kaksikymmentä vuotta, kuuluvat ne sisältöjensä puolesta edelleen parhaisiin konsoleilla koskaan nähtyihin peleihin. Vaikka ensimmäinen Super Mario Bros. on sisällöltään aika yksinkertainen, ovat monet sen maailmoista mielestäni edelleen tasohyppelypelien parhaiten rakennettuja kokonaisuuksia. Vaikeimmillaan ne venyttävät sorminäppäryyden aivan äärirajoille ja onnistuminen tuntuu olevan koko ajan hiuskarvan varassa.
Super Mario 2 vie puolestaan sarjaa ykkösosasta aivan eri suuntaan ja se eroaa pelimekaniikaltaan huomattavasti muista sarjan peleistä. Pelissä saa valita neljän hahmon välillä, jotka kaikki eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan. Lisäksi pelihahmoilla on muutama piste elämää, joten kuolo ei korjaa yhden tai kahden osuman jälkeen, kuten muissa Mario -peleissä. Lisäksi vihollisia ei voi tässä pelissä kukistaa päälle hyppäämällä, vaan ne voitetaan jollain esineellä heittämällä. Esimerkiksi nauriit tehoavat hyvin vihollisiin. Tunnelmaltaan kakkososa on jännän unenomainen ja eri maailmojen välillä on todella suuria eroja. Välillä loikitaan valaiden vesisuihkujen päällä, kun taas välillä liidellään lentävällä matolla pitkin autiomaata.
Marion kolmas osa on tekninen taidonnäyte, sillä vanhan kasibittisen Nintendon peliin on ahdettu uskomaton määrä sisältöä. Monet piilotetut salaisuudet, vaihtoehtoiset maailmat ja Marion erilaiset puvut pitävät huolen siitä, ettei peliin ehdi kyllästyä missään vaiheessa. Ja erilaiset puvut tarjosivat uusia tuulia myös kenttäsuunnitteluun, sillä esimerkiksi pesukarhupukuun sonnustautunut Mario pystyi lentämään, joten totta kai myös taivaalle piti keksiä pilvien lisäksi muuta sisältöä. Tässä osassa nähdään myös ensimmäistä kertaa jättiläismaailma, jossa Mario on kärpäsen kokoluokkaa vastustajiin verrattuna.
The Lost Levels on tarkoitettu vain todella kylmähermoisille tai masokisteille. Tasot ovat suunnittelultaan järjettömän vaikeita ja kaiken kukkuraksi ne ovat täynnä kaikenlaisia ilkeitä virityksiä, kuten kosketuksesta tappavia sieniä. Ja totta kai nämä näyttävät ensivilkaisulla aivan perinteisiltä Marion suurentavilta sieniltä.
Toteutukseltaan pelit ovat identtisiä Super Nintendolla aikoinaan julkaistun kokoelman kanssa. Eli jokaisen peliosan grafiikkaa on päivitetty pykälän verran parempaan suuntaan ja musiikkia on myös hieman muokattu. Toisaalta tämä on hyvä asia, sillä peleissä on alkuperäisiin kasibittisiin versioihin verrattuna enemmän yksityiskohtia, mutta samalla se syö myös tehokkaasti pelien retro-tunnelmaa.
Super Mario All-Stars toimii oikein hyvänä johdatuksena Mario-sarjaan. Iästään huolimatta pelit ovat edelleen täyttä rautaa ja niiden tunteminen kuuluu kaikkien konsoleilla pelaavien yleissivistykseen. Ainoa asia jota jäin pelipaketista kaipaamaan, oli Super Mario World -peli. Tokihan tämän olisi voinut sisällyttää kokoelmaan, sillä se kuului 1994 julkaistuun Super Mario All-Stars -kokoelmaan. Ja esiteltiinhän siinä ensimmäistä kertaa myös tuttu vihreä dinosaurus Yoshi. Tätä voidaan ehkä selitellä sillä, että nyt painotetaan Marion historiaa NES-konsolilla, mutta siinä tapauksessa mukaan olisi voinut liittää peleistä myös alkuperäiset versiot. Retro-parrat voivat onneksi ostaa ne Wiiwarena.