Jos minun pitäisi valita yksi peli, jota kuvailisin "pirullisen hauskaksi", se olisi Super Meat Boy. Tasohyppelypelin pelattavuudessa, tasosuunnittelussa ja vaikeusfilosofiassa on jotain niin ilkeän ihastuttavaa ja julmaa, mutta silti fantastista. Se ei ole aivan yhtä raivostuttavaa kuin sadisti Bennett Foddyn keksimä, mutta se ei myöskään ole läheskään niin helppo tasohyppelypeli kuin luulisi. Super Meat Boy on aina elänyt kultaisella vyöhykkeellä, jossa se on ollut juuri tarpeeksi kova saadakseen sinut innostumaan, mutta jossa tasot ovat silti kohtuullisen harjoittelun ja kokeilemisen jälkeen valloitettavissa.
Mainitsen tämän, koska Super Meat Boy on toiminut sellaisena jo pitkään 2D-pelisuunnittelunsa vuoksi. Kehittäjät voivat käyttää kaiken aikansa siihen, että pelissä säilyy kultainen lähestymistapa, koska heidän tarvitsee huolehtia vain kahdesta ulottuvuudesta. Näin ei ole enää. Super Meat Boy 3D on nyt täällä ja se muuttaa asioita melkoisesti, mutta toimiiko se sarjan hyväksi?
Vastauksena tähän kysymykseen voin vain sanoa, etten ole aivan vakuuttunut, mutta palaan siihen hetken kuluttua. Toistaiseksi haluan korostaa, mitä Super Meat Boy 3D tekee oikein, sillä siinä on aika monta eri asiaa. Yleinen tunnelma, taidesuuntaus, raakuus, yksinkertainen mutta motivaatioltaan selkeä kerronta ja pelattavuuden yksinkertaisuus. Kaikki tämä on läpikotaisin Super Meat Boyta, etkä epäile hetkeäkään, mitä peliä pelaat tämän uuden luvun myötä. Pelissä on edelleen erikseen tyyliteltyjä maailmoja ja niihin liittyvä Dark World, lisähahmoja, jotka voi avata, jos uskaltaa yrittää lunastaa jokaisen keräilyesineen, ja pelin painopiste on pikajuoksussa ja jokaisen tason suorittamisessa mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Super Meat Boyn kaava on säilytetty ja sen varaan rakennettu hyvin, mutta silti jokin ei tunnu oikealta, kun pelaan Super Meat Boy 3D...
Hyppääminen 2D:stä 3D:hen on massiivinen yritys, sillä se vaatii täydellistä suunnittelun uudistamista tavalla, josta ehkä puuttuu lopullinen hienostuneisuus ja tarkkuus tässä pelissä. Super Meat Boyn kaava on liian nopea ja brutaali, jotta pelaaja olisi huolissaan hahmonsa tarkasta sijainnista, ja silti tässä pelissä tämä vie suurimman osan ajatuksistasi. Saattaa kuulostaa triviaalilta, mutta sen sijaan, että keskittyisit yrittämään puristua sirkkelisahojen ja lihamyllyjen läpi, keskityt yksinkertaisesti pitämään Meat Boyn "turvallisella" alustalla, koska liikkuminen on niin nopeaa ja vauhdikasta, että on uskomattoman helppoa tehdä perusliikkumisvirheitä.
Tätä lisää se, että pelin 3D-luonne ei toimi kuin olkapään yli ulottuvalla kameralla, joten et saa sielua särkevän kovaa Prince of Persian kaltaista 3D-tasohyppelyä. Pikemminkin kamera on kiinteässä asennossa, kun se seuraa sinua tason läpi, mikä tarkoittaa, että 3D-luonne pyörii lähinnä sen ympärillä, että Meat Boylla on nyt muutama ylimääräinen liikkumisvaihtoehto, kun se työskentelee tason läpi, mitä et oikeastaan tarvitse.
Yritän sanoa, että Super Meat Boy 3D:n 3D-elementti ei tunnu pelattavuuden kehittymiseltä, vaan pikemminkin suunnittelun kikkailulta, joka ei paranna pelikokemusta. On selvää, että se on erilainen, mutta Super Meat Boy -pelejä ei ole ollut kovinkaan montaa, joten ei välttämättä ole epätoivoista tarvetta uudistetuille vaihtoehdoille, varsinkaan jos ne eivät tuota kokemusta, joka tuntuisi sarjan seuraavalta suurelta edistysaskeleelta. Tämä peli ei ole sitä. Se ei myöskään ole huononnus tai askel taaksepäin, se on vain sivuporras, joka vie Super Meat Boyn polulle, jota sen ei tarvitse kulkea. Se on vähän kuin Sonic the Hedgehog 2D:nä ja 3D:nä. On olemassa maailma, jossa hahmo voi olla olemassa molemmissa ulottuvuuksissa, mutta on kiistatonta, että salamannopea ja sujuva tasohyppelypeli toimii parhaiten 2D-muodossa. Juuri samalla tavalla Super Meat Boy 3D saa minut suhtautumaan tähän pelisarjaan. Se ei ole katastrofi eikä edes huono sisällyttäminen, se ei vain tunnu siltä, että Meat Boy -kaava sopisi pelattavuudeltaan 3D:hen.
Ehkä tässä on vielä hiomisen varaa, jotta tämä perinteisen pelattavuuden ja lisäulottuvuuden uusi liitto toimisi, olipa kyseessä sitten lähempänä oleva kamera, jotta melko pientä päähenkilöä olisi helpompi seurata, tai vaikka kaiken hidastaminen vain hiukan sujuvuuden parantamiseksi. Oli miten oli, en ole täysin vakuuttunut Super Meat Boy 3D sivustosta nykyisessä muodossaan, sillä se tuntuu yksinkertaisesti liian epätarkalta näin raa'an sarjan kannalta.
Lyhyesti sanottuna Super Meat Boy 3D vaikuttaa peliltä, joka ei kehitä sarjaa, vaan vie sen eri tielle, jota sen ei tarvitse tutkia. Teema, sävy, tyyli, kaikki on edelleen aitoa Super Meat Boyta, mutta pelattavuudessa on hieman epämiellyttävä särmä, jossa se ei syystä tai toisesta tunnu oikealta. Super Meat Boy saattaa olla palannut, mutta tämä ei ole hahmo huippukunnossa.
